Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto

73
Satamavirtojen keskittyminen
(vrt. luku 5.1.4)
Yleisenä kehitystrendinä on, että kaikenlaiset toiminnot keskittyvät. Edellytetään
suurempaa tehokkuutta ja kokoa, jotta on mahdollista erikoistua johonkin. Kilpailun
kiristyessä myös konttien käsittelystä saatava hinta pienenee. Satamassa on isot kiinteät
kustannukset ja tulot saadaan käsitellystä tavaravirrasta, joten kannattava toiminta
edellyttää suuria tavaramääriä. Isot operaattorit investoivat satamiin, joilla on kasvupotentiaalia.
Sama operaattori toimii useammassa satamassa, jolloin se pystyy vertailemaan
niitä keskenään ja etsimään ideaaliratkaisuja. (Karvonen et al. 2005)
Vuosaaren satamaan kohdistuu huomattavia odotuksia ulkomaankaupan kilpailukyvyn
kannalta. Valtamerivarustamot edellyttävät, että laivat pystytään käsittelemään satamassa
nopeasti, muuten ne eivät ehkä lainkaan liikennöi Suomeen. Muiden kuin suurimpien
satamien kehittäminen riippuu lähinnä metsäteollisuudesta ja varustamoista. Isot
valtamerivarustamot jättävät jo linjoiltaan pois isojakin satamia, ja niiden liikenne
hoidetaan feeder-liikenteenä. Kehitys on sama myös roro-liikenteessä. Vähentämällä
satamakäyntien määrää voidaan kiertonopeutta parantaa ja alentaa kuljetusketjun
kustannuksia. (Karvonen et al. 2005)
Sisämaaterminaalit
(vrt. luvut 3.3.2 ja 5.1.5)
Tulevan Vuosaaren satamaan liittyen sisämaaterminaali on mahdollinen toimintamalli.
Se helpottaisi Vuosaaren sataman tavaravirtojen kokoamista ja kontitusta siirtäen
painetta pois etukäteen pieneksi arvioidulta satama-alueelta. Sisämaaterminaalin
toimivuuden avain on terminaalin sijainti. Konttiliikenteen terminaalin tulisi olla
”luonnollisen konttivirran varrella”. Terminaaleja voi niiden luonteesta riippuen olla
useampiakin. (Karvonen et al. 2005)
Sisämaaterminaali voi olla toteuttamiskelpoinen, jos koko toimitus- ja kuljetusketju
pystytään saamaan edullisemmaksi kuin nykyisellä toimintatavalla. Silloin sisämaaterminaalia
käyttävien yritysten merikuljetukset suuntautuisivat ehkä vain yhteen
satamaan, kun tällä hetkellä käytetään useita satamia. Osa saavutettavasta hyödystä
menetetään kuitenkin maapuolen lisääntyneinä kuljetuksina ja kustannuksina.
Hankkeisiin liittyy paljon osapuolia nykyisissä ja suunnitelluissa kuljetuksissa, mm.
satamat, varustamot, tavaranomistajat (vientiteollisuus, mahdollisesti myös päivittäistavaran
tuonti), rautatieyritykset ja autokuljetusyritykset. (Karvonen et al. 2005)