Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkÃ¶ ... - Liikennevirasto

More documents

Recommendations

Info

55 Käytössä on kaksi viisivaunuista CarGoTram-junaa, joiden kuljetuskapasiteetti on 60 tonnia ja 214 m 3 , pituus 60 metriä ja suurin nopeus 50 km/h. Junasta puretaan kuljetusyksiköt toisen puolen laiturille, ja kuormattavat yksiköt kuormataan toiselta puolelta. CarGoTram-logistiikkakonsepti siirtojärjestelmineen valittiin, koska se oli tehtyjen vertailujen perusteella tehokkain kokonaisuus. Sitä tukee myös pyrkimys ehkäistä kuorma-autoliikenteen kasvua kaupunkialueella ja kaupungin keskustan kautta kulkevalla reitillä. CarGoTram on osoittautunut taloudellisesti elinkelpoiseksi kuljetusratkaisuksi ja konseptin käyttöä on harkittu myös Dresdenin uuden ostoskeskuksen jakeluliikenteessä. (Wynne 2002, DVB 2006, Wikipedia 2006a, Schwager 2001) Kuva 3.14 CarGoTram-reitit Dredenissä (DVB 2006). Zürich Sveitsin Zürichissä raitioteitä käytetään puolestaan suurten kotitalousjätteiden ja elektroniikkaromun kuljettamiseen. Cargotram-palvelussa jätteet kerätään yhdeksälle vastaanottoasemalle, joilta Cargotram noutaa jätteet kerran kuussa. (Moglestue 2003) Kuva 3.15 Zürichin Cargotram (Moglestue 2003).
56 Wien Itävallan Wienissä toteutettiin vuosina 2004–2005 GüterBim-projekti, jossa tutkittiin mahdollisuutta käyttää raitioteitä rahtikuljetuksissa. Projektin tuloksena aloitettiin säännölliset kuljetukset prototyypillä, jonka veturina on raitiovaunujen hinauksessa ja lumen aurauksessa käytettävä moottorivaunu ja rahtivaununa monikäyttövaunu, jota voidaan käyttää erilaisilla radoilla. Projektin tuloksena on käynnistetty ja tullaan käynnistämään jatkotutkimuksia, joissa tutkitaan asiakaskysyntää, telematiikkaa, uutta kalustoa ja yhteistyötä olemassa olevan kaupunkilogistiikan kanssa. (TinaVienna 2004, 2005, 2006, 2006a) Kuva 3.16 Wienin GüterBim (TinaVienna 2005). SNCF Ranskassa SNCF kehittää tavarankuljetuskalustoa raitioteille ratkaisuna suurten kaupunkien, kuten Pariisin, jakeluliikenteen ongelmiin. Tram-train-konseptin raitiojunalla voitaisiin liikennöidä sekä raitiotieverkolla että raskaalla junaverkolla, sen lattia on matala koko junan pituudelta kuormauksen ja purun helpottamiseksi ja sen pitäisi olla mahdollisimman hiljainen sopiakseen kaupunkiympäristöön. SNCF on päätynyt kahteen malliin, jotka täydentävät toisiaan. Toinen malli olisi tarkoitettu raskaiden lavojen kuljetuksille esimerkiksi varastojen ja tuotantopaikkojen välillä. Tämän mallin lattiakorkeus olisi 80 cm. Toinen malli olisi tarkoitettu lähinnä kauppojen jakelukuljetuksiin. Mallin lattiakorkeus olisi 35 cm ja siinä kuljetettaisiin lähinnä rullakoita. Konseptin toteuttaminen vaatii suuria investointeja, mutta konsepti on herättänyt kiinnostusta. (SNCF 2006)
Page 1 and 2:
A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin
Page 3 and 4:
Ratahallintokeskus Ratahallintokesk
Page 5 and 6: Mäkelä, Tommi - Rantala, Jarkko -
Page 8: Alkusanat Tutkimuksen tavoitteena o
Page 11 and 12: 5.2.1 Logistiikan yleiset kehitystr
Page 13 and 14: 12 1.2 Tavoite, rakenne ja menetelm
Page 15 and 16: 14 2 Suuryksikkökuljetusten toimin
Page 17 and 18: 16 Massakustomointi on yksi keskein
Page 19 and 20: 18 Toinen näkökulma kuljettamisee
Page 21 and 22: 20 Vain meri/vesikuljetuksissa käy
Page 23 and 24: 22 Yksiköinnin käytön suunnittel
Page 25 and 26: 24 Ostettavat logistiikkapalvelut o
Page 27 and 28: 26 Yksiköillä mitattuna kuljetuks
Page 29 and 30: 28 Tornio Röyttä Kemi Oulu Kokkol
Page 31 and 32: 30 3 Suuryksikkökuljetusten toimin
Page 33 and 34: 32 Siksi tässä tutkimuksessa tule
Page 35 and 36: 34 Rotterdam on Euroopan suurimpana
Page 37 and 38: 36 Kuva 3.3 Hupacin yhteydet Pohjan
Page 39 and 40: 38 Felixstowe on Euroopan seitsemä
Page 41 and 42: 40 3.3.2 Sisämaan terminaaliratkai
Page 43 and 44: 42 CCG tarjoaa rautateiden linjalii
Page 45 and 46: 44 Intermodaaliliikennekeskukset ov
Page 47 and 48: 46 Sisämaasatama Viime vuosina on
Page 49 and 50: 48 Sveitsin rautatiet (SBB) on tarj
Page 51 and 52: 50 Järjestelmässä käytetään 4
Page 53 and 54: 52 Kuva 3.10 Minimodal-järjestelm
Page 55: 54 IDIOMA-projektin loppupäätelmi
Page 59 and 60: 58 Parcel Intercityn markkinoinniss
Page 61 and 62: 60 Asiakkaat voivat tilata tuotteen
Page 63 and 64: 62 Nopeiden junien rahtiliikenteess
Page 65 and 66: 64 Suomessa tavara- ja matkustajali
Page 67 and 68: 66 Keskeinen kysymys on, millaisia
Page 69 and 70: 68 5 Toimintaympäristön kehitysn
Page 71 and 72: 70 Taulukko 5.2 Logistiikan yleisii
Page 73 and 74: 72 Maailmankaupan kuljetuskustannus
Page 75 and 76: 74 Yhdistetyt kuljetukset Suomessa
Page 77 and 78: 76 Stora Enson käyttöön ottama o
Page 79 and 80: 78 Suomen rautatiekuljetusmarkkinoi
Page 81 and 82: 80 5.1.6 Idänkaupan ja -kuljetuste
Page 83 and 84: 82 5.2 Vaikutukset ja kohdistuminen
Page 85 and 86: 84 Taulukko 5.9 Logistiikan yleiste
Page 87 and 88: 86 5.2.3 Kuljetusinfrastruktuurin j
Page 89 and 90: 88 5.2.4 Elinkeinoelämän muuttuva
Page 91 and 92: 90 Kaupan ja logistiikkayritysten k
Page 93 and 94: 92 Taulukko 5.14 Idänkaupan ja -ku
Page 95 and 96: 94 Oleellinen tekijä radanpidon ke
Page 97 and 98: 96 Taulukko 5.17 Ilmastonmuutokseen
Page 99 and 100: 98 5.3.4 Elinkeinoelämän muuttuva
Page 101 and 102: 100 Kaupan ja logistiikkayritysten
Page 103 and 104: 102 5.4 Vaikutusten ja tarpeiden ko
Page 105 and 106: 104 Taulukko 5.22 Keskeisimmät my
Page 107 and 108:
106 Tarpeet ovat olosuhteista riipp
Page 109 and 110:
108 6 Päätelmät: Keskeiset kehit
Page 111 and 112:
110 Lähteet Asumalahti 2006 Asumal
Page 113 and 114:
112 Institute of Shipping Economics
Page 115 and 116:
114 Railfreight Interchange Investm
Page 117 and 118:
116 VR-Rata 2003 Vuosaaren satama.
Page 120 and 121:
Logistiikan ja elinkeinoelämän ke
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 127 and 128:
RATAHALLINTOKESKUKSEN JULKAISUJA A-
show all

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkÃ¶ ... - Liikennevirasto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?