Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkÃ¶ ... - Liikennevirasto

More documents

Recommendations

Info

39 • suurnopeusrata Ranska–Espanja–Portugali: olemassa olevan radan parantaminen ja uuden radan rakentaminen, raideleveyden yhtenäistäminen (noin 2020); tavoitteena vapauttaa vanhoja ratoja tavaraliikenteelle • Betuweroute (ks. ed. s.) • rata Lyon–Torino–Milano–Padova–Ljubljana–Budapest: radan parantaminen ja uuden radan rakentaminen, uusi 52 kilometrin tunneli Alppien ali (noin 2015); tavoitteina ajansäästö, kapasiteetin lisäys ja tavaraliikenteen lisääminen rautateillä • rata La Coruna–Porto–Lissabon–Faro–Valladolid: radan parantaminen (noin 2015); tavoitteena tavaraliikenteen lisääminen rautateillä • rata Cork–Dublin–Belfast: radan parantaminen (2001) • Juutinrauman silta- ja tunneliyhteys (2000) • Pohjolan kolmio, rataa Suomessa ja Ruotsissa • rata Lontoo–Liverpool–Glasgow: radan parantaminen (noin 2008); tavoitteena kapasiteetin lisääminen, suuremmat akselipainot ja suuremmat nopeudet • rata Sines/Algeciras–Madrid–Pariisi: uuden radan rakentaminen eurooppalaisella raideleveydellä, tunneli Pyreneiden ali (noin 2020); tavoitteina rautateiden markkinaosuuden nosto tavaraliikenteessä ja satamien kilpailukyvyn ylläpito • rata Pariisi–Stuttgart–München–Wien–Bratislava: uuden radan rakentaminen ja olemassa olevan radan parantaminen (noin 2015); tavoitteena liikenteen lisääminen rautateillä, kapasiteetin nosto, nopeuden nosto, ratayhteyksien parantaminen • Iberian niemimaan radat: eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotto tärkeimmillä radoilla (noin 2020); tavoitteena kapasiteetin nosto, niemimaan yhteyksien parantaminen • rata Fehmarnin salmen yli/ali: uusi kiinteä yhteys Tanskan ja Saksan välille (noin 2015); tavoitteena kuljetusten nopeutuminen Saksan ja Skandinavian välillä • rata Ateena–Sofia–Budapest–Wien–Praha–Nürnberg/Dresden: radan sähköistystä, toisen raiteen lisäämistä (noin 2017); tavoitteena kapasiteetin nosto ja uusien EUjäsenmaiden yhdistäminen vanhoihin • rata Gdansk–Varsova–Katowice–Bratislava/Wien: radan parantaminen (noin 2015); tavoitteena kapasiteetin lisäys, tavaraliikenteen siirtäminen Pohjanmeren satamista • rata Geneve–Basel–Frankfurt–Köln–Antwerpen/Rotterdam: uuden radan rakentaminen ja olemassa olevan radan parantaminen (noin 2015); tavoitteena tavaroiden siirto teiltä rautateille ja Euroopan suurimpien satamien yhdistäminen • rataa Irlannissa ja Britanniassa: radan parantaminen (noin 2020); tavoitteena tavaroiden siirtäminen raiteille Felixstowe–Nuneaton • Rail Baltica Varsova–Kaunas–Riika–Tallinna: olemassa olevan radan parantaminen ja uuden radan rakentaminen (noin 2018); tavoitteena kapasiteetin lisääminen ja Baltian maiden yhdistäminen muuhun Eurooppaan. (European Commission 2005)
40 3.3.2 Sisämaan terminaaliratkaisut Britannian terminaalistrategiat ja DIRFT Vuonna 2001 Iso-Britannian hallituksen alainen Strategic Rail Authority (SRA) julkaisi tavarankuljetusten strategian, jossa todettiin: ”Rautatiekuljetusten kysyntäennusteet osoittavat, että kappaletavaran kuljetukset lisääntyvät huomattavasti. Tähän sisältyy kulutustavaroiden jakelua asiakkaille, jotka harvoin ovat suoraan yhteydessä rautateihin. Rautateiden kehityksen tukemiseksi yleisillä kuljetusmarkkinoilla tarvitaan pieni määrä uusia, suuria terminaalikeskuksia, joissa on intermodaalikapasiteettia ja rautateihin yhdistettyjä varastoja. Ollakseen tehokkaita keskuksien pitää olla riittävän suuria voidakseen palvella pitkiä, nykyaikaisia junia nopeilla kuormankäsittelyn, ja varastoinnin menetelmillä. Ne voivat myös tarjota varastointia ja jatkojalostusta, mitä voidaan pitää lisäarvon tuomisena kuljetukseen. Tieyhteyksien täytyy olla hyvät ja toimintojen yhteensopivia ympäröivään maankäyttöön.” Hallituksen rooli tällaisten logistiikkakeskusten rakentamisessa on strategian mukaan julkisella rahoituksella tukea keskusten kehittämistä investointien tai lainojen muodossa. Parhaan suunnitelman löytämiseksi tai suunnitelmien saamiseksi pidetään kilpailuja, jotta varmistutaan riittävän terminaalikeskuskapasiteetin saamisesta ja rahojen ohjaamisesta parhaisiin suunnitelmiin. (Strategic Rail Authority 2001) Näiden uusien logistiikkakeskusten asiaa ajamaan BAA Lynton, Burford Group, Helios Properties, Shell ja ProLogis perustivat Railfreight Interchange Investment Groupin (RIIG). RIIG pitää Manner-Euroopan suuria terminaaleja, kuten Cargo Center Grazia Itävallassa ja Quadrante Europaa Italiassa hyvinä esimerkkeinä onnistuneista terminaalikeskuksista. RIIG pitää Manner-Euroopan toimintatapoja tavoiteltavina myös Britanniassa. (Railfreight Interchange Investment Group 2006) Daventry International Rail Freight Terminal (DIRFT) on yksi esimerkki edellisen kaltaisesta logistiikkakeskittymästä. DIRFT sijaitsee keskeisellä paikalla Englannin sydämessä ja sieltä on hyvät yhteydet kaikkialle Britanniaan sekä rautateitse että teitse. Yksi Britannian tärkeimmistä radoista, West Coast Main Line kulkee aivan alueen vierestä ja moottoriteiden M1 ja M6 sekä päätien A14 liittymä sijaitsee alueen kupeessa. Teitse DIRFTistä pääsee alle 4 tunnissa lähes kaikkialle Etelä- ja Keski-Englantiin. DIRFTin toiminta käynnistyi 1997 ja alueen laajennus on aloitettu vuoden 2005 lopulla. Tämä laajennuksen jälkeen 200 hehtaarin alue on erityisesti vähittäistavarakaupan ketjujen, kuten Tesco ja Asda Wal-Mart, suosiossa. Nämä ketjut käyttävät DIRFTiä solmupisteenä Felixstowen satamasta tuleville tavaroille. Alueella toimii myös muita yhtiöitä, kuten Royal Mail ja DHL:n joulukuussa 2005 ostama logistiikkayhtiö Exel. DIRFTissä käsitellään rautateitse kaikenlaista tavaraa vaatteista pakasteisiin, noin 120 junaa viikossa, 57 000 yksikköä (konttia ja vaihtokoria) vuonna 2004; vuonna 2002 käsiteltiin noin 30 000 yksikköä. (DIRFT 2006)
Page 1 and 2: A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin
Page 3 and 4: Ratahallintokeskus Ratahallintokesk
Page 5 and 6: Mäkelä, Tommi - Rantala, Jarkko -
Page 8: Alkusanat Tutkimuksen tavoitteena o
Page 11 and 12: 5.2.1 Logistiikan yleiset kehitystr
Page 13 and 14: 12 1.2 Tavoite, rakenne ja menetelm
Page 15 and 16: 14 2 Suuryksikkökuljetusten toimin
Page 17 and 18: 16 Massakustomointi on yksi keskein
Page 19 and 20: 18 Toinen näkökulma kuljettamisee
Page 21 and 22: 20 Vain meri/vesikuljetuksissa käy
Page 23 and 24: 22 Yksiköinnin käytön suunnittel
Page 25 and 26: 24 Ostettavat logistiikkapalvelut o
Page 27 and 28: 26 Yksiköillä mitattuna kuljetuks
Page 29 and 30: 28 Tornio Röyttä Kemi Oulu Kokkol
Page 31 and 32: 30 3 Suuryksikkökuljetusten toimin
Page 33 and 34: 32 Siksi tässä tutkimuksessa tule
Page 35 and 36: 34 Rotterdam on Euroopan suurimpana
Page 37 and 38: 36 Kuva 3.3 Hupacin yhteydet Pohjan
Page 39: 38 Felixstowe on Euroopan seitsemä
Page 43 and 44: 42 CCG tarjoaa rautateiden linjalii
Page 45 and 46: 44 Intermodaaliliikennekeskukset ov
Page 47 and 48: 46 Sisämaasatama Viime vuosina on
Page 49 and 50: 48 Sveitsin rautatiet (SBB) on tarj
Page 51 and 52: 50 Järjestelmässä käytetään 4
Page 53 and 54: 52 Kuva 3.10 Minimodal-järjestelm
Page 55 and 56: 54 IDIOMA-projektin loppupäätelmi
Page 57 and 58: 56 Wien Itävallan Wienissä toteut
Page 59 and 60: 58 Parcel Intercityn markkinoinniss
Page 61 and 62: 60 Asiakkaat voivat tilata tuotteen
Page 63 and 64: 62 Nopeiden junien rahtiliikenteess
Page 65 and 66: 64 Suomessa tavara- ja matkustajali
Page 67 and 68: 66 Keskeinen kysymys on, millaisia
Page 69 and 70: 68 5 Toimintaympäristön kehitysn
Page 71 and 72: 70 Taulukko 5.2 Logistiikan yleisii
Page 73 and 74: 72 Maailmankaupan kuljetuskustannus
Page 75 and 76: 74 Yhdistetyt kuljetukset Suomessa
Page 77 and 78: 76 Stora Enson käyttöön ottama o
Page 79 and 80: 78 Suomen rautatiekuljetusmarkkinoi
Page 81 and 82: 80 5.1.6 Idänkaupan ja -kuljetuste
Page 83 and 84: 82 5.2 Vaikutukset ja kohdistuminen
Page 85 and 86: 84 Taulukko 5.9 Logistiikan yleiste
Page 87 and 88: 86 5.2.3 Kuljetusinfrastruktuurin j
Page 89 and 90: 88 5.2.4 Elinkeinoelämän muuttuva
Page 91 and 92:
90 Kaupan ja logistiikkayritysten k
Page 93 and 94:
92 Taulukko 5.14 Idänkaupan ja -ku
Page 95 and 96:
94 Oleellinen tekijä radanpidon ke
Page 97 and 98:
96 Taulukko 5.17 Ilmastonmuutokseen
Page 99 and 100:
98 5.3.4 Elinkeinoelämän muuttuva
Page 101 and 102:
100 Kaupan ja logistiikkayritysten
Page 103 and 104:
102 5.4 Vaikutusten ja tarpeiden ko
Page 105 and 106:
104 Taulukko 5.22 Keskeisimmät my
Page 107 and 108:
106 Tarpeet ovat olosuhteista riipp
Page 109 and 110:
108 6 Päätelmät: Keskeiset kehit
Page 111 and 112:
110 Lähteet Asumalahti 2006 Asumal
Page 113 and 114:
112 Institute of Shipping Economics
Page 115 and 116:
114 Railfreight Interchange Investm
Page 117 and 118:
116 VR-Rata 2003 Vuosaaren satama.
Page 120 and 121:
Logistiikan ja elinkeinoelämän ke
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 127 and 128:
RATAHALLINTOKESKUKSEN JULKAISUJA A-
show all

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkÃ¶ ... - Liikennevirasto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?