Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkö ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
98<br />
5.3.4 Elinkeinoelämän muuttuvat kuljetusratkaisut<br />
Elinkeinoelämän käyttämien satamien muutokset ja keskittyminen (4a, 4b) on tietyissä<br />
rajoissa mahdollinen kehityssuunta. Muutoksia voi tapahtua melko lyhyellä aikajänteellä<br />
ja ennakoimatta. Muutokset saattavat koskettaa merkittävästi yksittäisiä rataosia<br />
tai yhteysvälejä. Nopeiden ja ennakoimattomien muutosten mahdollisuus lisää epävarmuutta<br />
pitkäjänteiseen rataverkon kehittämiseen. Vaikutukset kohdistuvat elinkeinoelämän<br />
sisämaan toimipaikkojen ja satamien tai raja-asemien välisiin yhteyksiin ja<br />
terminaaleihin. Osa muutoksista ei aiheuta rataverkon kehittämistarpeita. Jos kuljetusmäärät<br />
joillakin rataosilla kasvavat merkittävästi, rautatiekuljetusten kilpailukyvyn<br />
ylläpitäminen edellyttänee kehittämistoimia. Yksikkökuljetusten tarpeet ovat samansuuntaisia<br />
muiden kuljetusten tarpeiden kanssa.<br />
Mahdollinen Pohjois-Suomen teollisuuden siirtyminen käyttämään Etelä-Suomen<br />
satamia (4c) koskee rataverkolla Pohjois- ja Etelä-Suomen välisiä runkoyhteyksiä ja<br />
satamayhteyksiä. Toteutuminen ja sen laajuus ovat epävarmoja, mutta muutoksen<br />
vaikutukset ovat selvästi arvioitavissa.<br />
Teollisuuden yksikkökuljetusten erityisratkaisujen yhdistäminen rautatiekuljetuksiin<br />
(4d) toteutunee joidenkin ratkaisujen osalta ja jossain laajuudessa jo lähitulevaisuudessa.<br />
Vain osalla ratkaisuista on rautateihin kohdistuvia erityistarpeita. Tarpeet ovat<br />
samansuuntaisia muun radan korkeaa palvelutasoa edellyttävän tavara- ja matkustajaliikenteen<br />
kanssa. Vaikutukset ja tarpeet kohdistuvat teollisuuden keskeisiin tuotekuljetusyhteyksiin<br />
ja niihin liittyviin terminaaleihin ja liittyvät liikenteen suuntautumiseen,<br />
kapasiteettiin, kantavuuteen ja kuormankäsittelyyn. Palvelutason parantaminen<br />
voi edellyttää radan teknisen tason nostamista ja kapasiteetin lisäämistä. Täyteen<br />
kuormattujen SECU-yksiköiden kuljetukset edellyttävät 25 tonnin akselipainoa.<br />
Teollisuuden yksikkökuljetusratkaisut voivat muuttaa yksikkökuljetusten määriä ja<br />
reittejä (4e). Vaikutukset eivät kohdistu voimakkaimmin infrastruktuuriin eivätkä<br />
yleensä edellytä erityisiä toimia. Paikoin kapasiteettia saattaa vapautua, paikoin voi olla<br />
kehittämistarpeita palvelutason takaamiseksi.<br />
Naapurimaiden tai lähialueiden kuljetusvirtojen suuntautuminen Suomen kautta (4f) on<br />
mahdollinen kauempana tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi tästä ei ole konkreettisia<br />
viitteitä. Vaikutukset kohdistuisivat raja-asemien ja satamien välisten keskeisten<br />
yhteyksien kapasiteettiin, kantavuuteen ja liikenteen suuntautumiseen.<br />
Globaalien logistiikkayritysten tulo Suomen rautatiekuljetusmarkkinoille (4g) on todennäköistä,<br />
mutta muutoksen laajuus ja pysyvyys ovat epäselviä. Vaikutukset kohdistuvat<br />
koko rataverkkoon ja terminaaleihin, mutta erityisesti elinkeinoelämän runkoyhteyksiin<br />
ja niiden kapasiteettiin ja aikatauluihin. Rataverkon kehittämistarpeet ovat ajankohtaisia<br />
lähinnä vasta, jos kuljetusmäärät kasvavat merkittävästi.