pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Viljamakasiini<br />
v. 1859, korjauksia 1960-luvulla ja v. 1988<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Lainajyvästö- eli pitäjänmakasiinijärjestelmä on peräisin<br />
Ruotsinvallan ajoilta. Isonvihan jälkeen maa oli suurelta<br />
osin saatettu autioksi ja tarvittiin erityisiä toimenpiteitä<br />
viljelyn edistämiseksi. Satovaihteluiden tasaamiseksi ryhdyttiin<br />
suunnittelemaan paikallisia pitäjänmakasiineja,<br />
joiden osakkaita olisivat paikkakunnan tilalliset. Rakennukset<br />
olivat suurehkoja, varkauksien varalta vankasti<br />
rakennettuja ja sijaitsivat kirkon tuntumassa.<br />
Lapinlahden makasiini valmistui v. 1859 talollisten Johan<br />
Lustigin ja Adam Räihän urakoimana. Katto tehtiin<br />
kaksinkertaiseksi puolentoista tuuman laudoista, seinät<br />
punamullattiin, nurkkalaudat valkaistiin ja ovet maalattiin<br />
öljymaalilla valkoisiksi.<br />
Kunnallishallinnon eriydyttyä kirkon toiminnasta 1860-<br />
luvulla siirtyi makasiinien valvonta kuntakokouksille,<br />
Lapinlahdella v. 1875. Omistus siirtyi kunnallisasetuksen<br />
mukaan manttaalikunnalle, joka v. 1950 lahjoitti rakennuksen<br />
kotiseutuyhdistykselle kotiseutumuseotiloiksi.<br />
Vanha kirkonkylän raitti<br />
Vanhan kirkonkylänraitin varren rakennuksista ovat jäljellä<br />
sankarihautausmaan lounaispuolella Aarnila, Hirvola<br />
ja Räsälä.<br />
Räsälä<br />
v. 1926<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Räsälä on nimismies Robert Räsäsen itselleen n. v. 1926<br />
rakennuttama kaksikerroksinen asuin- ja virkatalo. Hirsirunkoisessa<br />
rakennuksessa on 1920-luvulla kirkonkyliin<br />
muotiin tullut taitekatto sekä muistumana jugendajalta<br />
poikkipäädyn räystään alle rakennettu parveke, joka<br />
näyttää olevan suosittu Lapinlahden vuosisadan alun<br />
rakennuksissa (vrt. Linnansalmen talo, Törmälä, Honkaharju).<br />
Apula<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Apulan rakensi opettaja Väisänen asunnokseen. Hän piti<br />
talossa myös kunnan ensimmäistä kirjakauppaa. Kunta<br />
osti Apulan v. 1928 ja korjasi sen lääkärin virka-asunnoksi<br />
ja vastaanottotiloiksi. Tällöin rakennus sai nykyisen<br />
asunsa, mm. 1920-luvun klassismille tyypillisen avokuistin<br />
balusteripylväineen ja leveät ikkunoiden sivulaudoitukset.<br />
Mykkälä<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Sankarihautausmaan luoteispuolta rajaavat Apula, Mykkälä<br />
ja Törmälä.<br />
Aarnila<br />
Arkkitehti Leka 1930-luku<br />
Valintaperuste: M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Ensimmäisenä kirkon suunnasta sijaitseva Aarnila on<br />
rakennettu 1930-luvun lopulla pappilan puretuista talousrakennusten<br />
hirsistä helsinkiläisarkkitehti Lekan piirustuksilla.<br />
Myöhemmin Aarnilan pihasauna jäi uuden<br />
tiejärjestelyn, Linnansalmentien alle.<br />
Hirvola<br />
1800-luvun lopulla<br />
Valintaperuste: M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Hirvola oli kunnan kanttorin Iisakki Hirvosen asuntona<br />
1800-luvun loppupuolella, mutta rakennuksen tarkkaa<br />
ikää ei tiedetä. Rakennukseen tehtiin peruskorjaus ja<br />
autotallilaajennus v. 1988 sekä uusittiin ulkovuoraus ja<br />
ikkunat.<br />
Mykkälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Mykkälän vanha nimi on Iivolanniemi sen ensimmäisen<br />
isännän Iivo Ollikaisen mukaan. Tämä myi tilan v. 1829<br />
Juhana Mykkäselle, joka osti Väärnin pappilan vanhan<br />
tuvan hirret ja rakensi niistä nykyisen päärakennuksen<br />
eteläpään. Se toimi ensin kievarina isäntäväen asuessa<br />
pihalla sijainneessa toisessa rakennuksessa. Vuonna<br />
1859 Juhana Mykkänen laajensi rakennusta tuvalla ja<br />
kahdella kamarilla. Kievarin pito päättyi Mykkälässä v.<br />
1916, kun talollinen August Ollikainen teki Mykkälää<br />
edullisemman tarjouksen majatalon pitämisestä. Rakennusta<br />
on myöhemmin muutettu ajanmukaiseksi, mutta<br />
pohjoispäädyn suuri tupa on säilytetty. Mykkälän pihapiiriin<br />
kuuluu uudempia maatilarakennuksia ja vanha<br />
talousrakennus.<br />
102
Change language