pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Myllyn vieressä on vanhaa, joskin paljon uudistettua rakennuskantaa,<br />
mm. entinen myllärin asunto.<br />
Saarela<br />
Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmann, valmistunut<br />
v. 1878 (eri valmistumisvuosi on ilmoitettu Pielavesikirjassa<br />
v. 1886<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Karttulasta Pielavedelle muuttanut kauppias Petter Lyytikäinen<br />
rakennutti v. 1878 kauppakartanon Saarelan,<br />
luonnonkauniille paikalle Pielavesijärven länsirannan<br />
tuntumassa sijaitsevaan Suursaareen. Kauppias harjoitti<br />
ajan tavan mukaan monipuolista liiketoimintaa sekä<br />
maataloutta kaupankäynnin lisäksi. Kaupankäyntiä varten<br />
Suursaaren rantaan rakennettiin laivalaituri.<br />
Päärakennuksen rakentaja oli haapajärveläinen rakennusmestari<br />
ja kirkonrakentaja Mikko Karjalahti, joka samoihin<br />
aikoihin 1880-luvun vaihteessa johti Pielaveden<br />
kirkon rakentamisen.<br />
Päärakennukseen tuli kaikkiaan 25 huonetta, joista salit<br />
ja makuuhuoneet kaksikerroksiseen keskiosaan, kaupan<br />
konttori ja kauppatilat oikeanpuoleiseen päätyyn sekä<br />
keittiö, väentupa ja apulaisten huoneet vasempaan yksikerroksiseen<br />
päätyyn. Etu- ja takasivuilla rakennettiin<br />
suuret, rakentamisaikana varakkaan väestön suosioon<br />
tulleet avokuistit.<br />
Tuvat olivat savutupia 1800-luvun lopulle, jolloin pohjoispäädyn<br />
tupa muutettiin saliksi ja kahdeksi kamariksi.<br />
Salipäädyn umpikuisti on mahdollisesti näiden muutosten<br />
ajoilta. Kuistinoven päällä on samanlainen nelisakarainen<br />
ikkuna kuin 1880 tienoilla rakennetuissa Pielaveden<br />
kirkossa ja Ison Pappilan kuistissa.<br />
Vuosien 1957-1958 peruskorjauksessa tuvan kuistia<br />
pienennettiin, osa ikkunoista vaihdettiin matalampiin,<br />
ulkovuorausta uusittiin ja tuvan laipiota laskettiin. Viimeisimpiä<br />
muutoksia on tuvan puoleisen kuistin uusiminen.<br />
Tyyliin sopimattomista ikkunamuutoksista ym. huolimatta<br />
Hemmolan päärakennus on rakennushistoriansa<br />
takia maakunnallisesti merkittävä kohde esimerkkinä<br />
rakennustyylien soveltamisesta talonpoikaiseen rakentamiseen.<br />
Entisestä neliömäisestä pihapiiristä on jäljellä vanha aittarivi<br />
1800-luvun alusta ja tallirakennus vuodelta 1913,<br />
joka on myöhemmin muutettu autotalliksi.<br />
Jokijärven entinen koulu<br />
(ei inventoitu)<br />
Rakennettu nähtävästi 1900-luvun alussa<br />
Valintaperuste: R<br />
Väritykseltään päärakennuksen julkisivujen panelointi<br />
oli aikoinaan lehmuksenvihreä ja ikkunalistojen ollessa<br />
vaalean ruskeat. Talousrakennukset olivat punaiset.<br />
Kartanoon kuuluneet lukuisat rakennukset on miltei<br />
kaikki purettu, navettaa ja päärakennuksen viereistä<br />
kaksikerroksista asuinrakennusta lukuun ottamatta.<br />
Hemmola<br />
Päärakennus v. 1830, muutoksia 1800-luvun loppu<br />
ja v. 1957-1958<br />
Valintaperuste R, H<br />
Hemmola on Kuivaniemen kantatiloja, joka on aikoinaan<br />
ollut nykyisen Jäppilän kunnan alueelta saapuneiden<br />
Tossavaisten eränautinta-aluetta. Tila on edelleen<br />
Tossavaisen suvulla. Vuonna 1830 valmistunut päärakennus<br />
on perimätiedon mukaan saanut hahmonsa<br />
Laukon kartanon vanhan päärakennuksen mukaan, kun<br />
Elias Lönnrot vieraillessaan talossa matkallaan Nilakan<br />
yli oli piirtänyt mallin talosta silloiselle isännälle Hemmo<br />
Juhonpoika Tossavaiselle.<br />
Rakennus edustaa ns. talonpoikaisempireä, jolle tyypillistä<br />
on talonpoikaiseen rakentamiseen säätyläistaloista<br />
lainatut muodikkaat aiheet kuten aumattu katto, leveät<br />
nurkkalistoitukset ja voimakkaasti profiloidut koteloidut<br />
räystäät. Hemmola on koottu kolmesta noin 9x9 metrin<br />
kokoisesta hirsikehikosta. Päädyissä olleiden tupien<br />
välissä oleva hirsikehikko on jaettu suureksi eteiseksi ja<br />
kahdeksi porstuanperäkamariksi.<br />
Jokijärven entinen koulu<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Lähellä Pielaveden rajaa Jokijärvellä sijaitseva entinen<br />
kansakoulu edustaa jugendajan kansakouluja, jonka<br />
julkisivut ja kuistit on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin<br />
alkuperäiset, persoonalliset puuleikkaukset. Myös saunassa<br />
ja ulkorakennuksessa on käytetty jugendaiheita.<br />
Tyypiltään ja detaljoinniltaan koulu muistuttaa Keiteleen<br />
Vuonamonlahden itärannalla sijaitsevaa Viinikkalan<br />
koulua.<br />
172
Change language