pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Iisveden aseman ympäristöä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Iisveden tehdas- ja rautatieaseman<br />
ympäristö<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Asema-alue kuuluu v. 1998 laadittuun sopimukseen valtakunnallisista<br />
merkittävistä asema-alueista<br />
Kuvaus<br />
Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö on sisävesisataman<br />
ja rautatieaseman ympärille kasvanut puunjalostusteollisuuden<br />
ja puutavarakuljetusten ympäristö.<br />
Iisveden saha on yksi parhaiten säilyneistä höyrysahakauden<br />
sahalaitoksista. Liikennehistoriallisesti merkittäviä<br />
ovat Iisveden satama, joka on ollut maamme tärkeimpiä<br />
sisävesiliikenteen satamia, sekä rautatieaseman<br />
alue. Iisveden puuteollisuus- ja liikenneympäristöön kuuluu<br />
sahatyöväen omaehtoisesti rakentamat asuinalueet.<br />
Hyvin säilynyt, tiiviisti kaavoittamattomalle maalle ilman<br />
valvontaa rakentunut Kolikkoinmäki on sahojen ympärille<br />
syntyneistä mökkikylistä omaleimaisimpia.<br />
Monipuolinen ja hyvin säilynyt Iisveden saha- ja liikenneympäristö<br />
on muodostunut Iisveden eteläpohjukkaan<br />
paikkaan, jossa kohtaavat Pielaveden laajat uittoyhteydet<br />
sekä Kouvolan ja Kuopion välisen <strong>Savon</strong> radan<br />
haararata. Jauholahden rannalla olevan Iisveden sahan<br />
eli Metsä Oy:n sahan rakennuskanta palautuu poikkeuksellisen<br />
vahvasti ja yhtenäisesti höyrysahakauteen.<br />
Höyrysahan rakennuskanta on säilynyt ja täydentynyt<br />
sopusuhtaisesti.<br />
Teollisuushistoriallista arvoa lisää vanhan voima-aseman<br />
höyrykone. Sahan alueen ilmeessä keskeisiä ovat tiilinen<br />
savupiippu sekä kaarikattoiset tuotantorakennukset.<br />
<strong>Savon</strong> Pispalaksi kutsuttu Kolikkoinmäen tiivis asuinalue<br />
on sahojen työläisten pääosin 1919-1927 rakentama.<br />
Kolikkoinmäellä on kaikkiaan viitisenkymmentä asuinrakennusta,<br />
mökkiä, jotka on pystytetty vapaasti mäkiseen<br />
maastoon Saastamoinen Oy:ltä ostetuille tonteille.<br />
Yksi- tai puolitoistakerroksiset, pääosin lautarakenteiset<br />
rakennukset on sijoitettu paikoin vain 3-4 metrin päähän<br />
toisistaan kapean kujan molemmin puolin. Etenkin<br />
myöhemmin rakennettu pohjoisosa on tiivis ja sen palstat<br />
ovat muita pienempiä. Suonenjoen Kotiseutumuseo<br />
esittelee yhtä pihapiiriä Kolikkoinmäen työläiskotimuseona<br />
muiden talojen ollessa edelleen asuttuja. Iisveden<br />
itärannalla, jyrkässä rinteessä, on 1900-luvun alkupuolella<br />
samaan tapaan rakennettu pienempi asuinalue Venetsia.<br />
Iisveden rannalla on 1920-1930-luvulla kolmen sahan<br />
toimintoja varten rakennettu satama lukuisine pistoraiteineen<br />
ja lastausalueineen. Satamaan johtaa <strong>Savon</strong>radalta<br />
rakennettu seitsemän kilometriä pitkä haararaide.<br />
Asemarakennuksen lisäksi tiiviillä asema-alueella on<br />
kaksi asuinrakennusta, kaksoisvahtitupa vuodelta 1887<br />
ja toinen asunto vuodelta 1930, niiden talousrakennuksia<br />
sekä laiva- ja rautierahdin varastoinnissa toiminut<br />
rantamakasiini aseman perustamisajalta.<br />
230
Change language