pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Entinen viljamakasiini ja piharakennus<br />
M. Väisänen, on rakennettu v. 1875<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Pielaveden ensimmäinen viljamakasiini sijaitsi Lammassalossa,<br />
josta se siirrettiin v. 1865 mantereen puolelle.<br />
Tämän tuhouduttua tulipalossa rakennettiin uusi hirsirunkoinen<br />
viljavarasto v. 1875 todennäköisesti vanhan<br />
paikalle.<br />
Vuosina 19<strong>11</strong>-1917 viljapulan aikana myytiin viljavarastot<br />
tyhjiksi, minkä jälkeen rakennus oli sekalaisessa<br />
käytössä ja rappeutui. Sodan jälkeen kunta muutti<br />
manttaalikunnalta ostamansa rakennuksen asunnoiksi,<br />
joita tuli kahteen kerrokseen. Kellariin rakennettiin<br />
sauna- ja pesutilat sekä varastoja. Rakennuksen ikkunat<br />
on myöhemmin muutettu kuusiruutuisiksi. Rakennusta<br />
on kutsuttu ”kuusipiippuiseksi” piippujen lukumäärän<br />
mukaan. Rakennus on kirkonkylän pääkadun Puistotien<br />
varrella, pihan puolella vastapäätä asuinrakennusta on<br />
suurehko, rimalaudoitettu varastorakennus rajaamassa<br />
valoisaa pihaa.<br />
Rytkölän (Suhola) pihapiiri ja lähipelto<br />
Asuinrakennus tehty 1880-luvulla, navetta rakennettu<br />
v. 1924, hirsiaitta 1800-luvun lopulta<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Tila on ollut Rytkölän suvulla vuodesta 1858. Talossa on<br />
pidetty aikoinaan kunnan ensimmäiset kuntakokoukset.<br />
Talo on toiminut aikoinaan myös kestikievarina.<br />
Ennen nykyistä päärakennusta pihassa oli ”värjärin<br />
mökki”. Perimätiedon mukaan nykyistä päärakennusta<br />
on ollut rakentamassa samat miehet, jotka rakensivat<br />
Pielaveden kirkon. Hirret rakennukseen on kaadettu talon<br />
mailta, joita samalla raivattiin pelloiksi.<br />
Nykyinen ulkoverhoilu on vuodelta 1914 ja konesaumattu<br />
peltikatto 1950-luvulta. Vuosina 1981-1991<br />
rakennusta on peruskorjattu sisäpuolisia eristyksiä lisäämällä<br />
ja uusimalla ikkunat. Vuonna 2007 oli suunnitteilla<br />
päätykuistin korjaus.<br />
Pihapiiriin kuuluu v. 1924 sementtitiilestä rakennettu,<br />
taitekattoinen navetta ja päärakennuksen edustalla<br />
oleva 1800-luvun lopulla rakennettu hirsiaitta, jonka<br />
alla on luonnonkivistä holvattu kellari. Kapea aiemmin<br />
järvenpohjana ollut peltoalue erottaa pihan taajamasta,<br />
jonne pihapiiri hahmottuu arvokkaana kokonaisuutena.<br />
Niemelä (Härköniemi) pihapiiri ja lähipellot<br />
Päärakennus on rakennettu v. 1897<br />
Valintaperuste: R<br />
Rakennus oli hirsipinnalla 1940-luvulle, jolloin julkisivut<br />
vuorattiin lomalaudoituksella. Muuten päärakennus on<br />
säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Talon herrasväen<br />
puolella on alkuperäiset kaakeliuunit ja sisäkattoina paneelikatot,<br />
joiden laudat ovat käsin höylättyjä. Rakennuksessa<br />
on kolme kamaria, sali, ruokasali, keittiö, entinen<br />
separaattorihuone, konttori, väentupa, kaksi eteistä<br />
ja kellari.<br />
Erityispiirteinä ovat mm. sveitsiläistyyliset sisääntulokatoksen<br />
puuleikkaukset. Väentuvassa on säilynyt alkuperäinen<br />
raakalautalaipio. Piha-alueella on päärakennuksen<br />
ikäinen luhtiaitta sekä rantasauna, liiteri ja muutamia<br />
maatalouteen liittyviä vanhoja talousrakennuksia.<br />
Lepikon torppa<br />
Päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä<br />
kahdessa vaiheessa, korotettu 1900-luvulla, ennallistettu<br />
1900-luvun vaihteen asuun<br />
Valintaperuste: R, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva presidentti Urho<br />
Kekkosen (1900-1986) synnyinkoti, Lepikon torppa.<br />
Lepikko oli kohonnut mäkituvasta torpaksi todennäköisesti<br />
1800-luvun puolivälissä. Asuinrakennuksen vanhin<br />
osa on ollut alun perin savutupa, joka siirrettiin paikalle<br />
1860-luvulla. Tähän liitettiin kamariosa v. 1863 omille<br />
nurkilleen.<br />
Torpan osti v. 1900 Pielavedelle muuttanut metsätyönjohtaja<br />
Juho Kekkonen ja samana vuonna syntyi poika<br />
Urho. Näihin aikoihin Juho Kekkonen teki asuinrakennukseen<br />
monia muutoksia: savutupa muutettiin uloslämpiäväksi,<br />
tuvan pyöreät hirret veistettiin suoriksi,<br />
pienet kuusiruutuiset ikkunat vaihdettiin suurempiin<br />
T-mallisiin ja savutuvan kiuas korvattiin uloslämpiävällä<br />
uunitakalla.<br />
Kekkoset muuttivat torpasta v. 1906. Myöhempien<br />
omistajien aikana Lepikko korotettiin kaksikerroksiseksi<br />
ja ulkoseinät vuorattiin pystylaudoituksella.<br />
Vuonna 1964 perustettu Lepikkosäätiö osti torpan v.<br />
1966 ja suoritti entistämistyöt Alfred Kolehmaisen johdolla.<br />
Rakennus ennallistettiin nopeasti vuosisadan alun asuun<br />
ja avattiin museoksi vielä saman vuoden syksyllä. Pihaan<br />
kuuluu 1800-luvulta peräisin oleva savusauna ja aitta.<br />
Entisen karjarakennuksen paikalle on rakennettu matkailijoiden<br />
ravintola.<br />
Härkölänniemessä sijaitsevan Niemelän tilan rakennutti<br />
lääninkamreeri J.B. Jauhiainen v. 1897. Myöhemmin talo<br />
on palvellut nimismiehen virkatalona sekä sota-aikaan<br />
taloon majoitettiin siirtolaisia.<br />
160
Change language