pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ja räystään alustojen neliöornamenttikoristelu. (vrt.<br />
esim. Varkauden ja Iisalmen Koljonvirran entiset kunnalliskotien<br />
rakennukset, joissa tyyli on huomattavasti<br />
raskaampi).<br />
Uudet omistajat ovat tehneet rakennukseen perusteellisen<br />
putkiremontin ja muita talotekniikkaan liittyviä korjauksia.<br />
Julkisivuihin ja sisätilojen huonejakoihin ei ole<br />
tarvinnut tehdä muutoksia.<br />
Lepomäen siunauskappeli<br />
Arkkitehti Kaj Michael v. 1970<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Suonenjoen kauppalantalo (nykyinen kaupungintalo)<br />
Arkkitehdit Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen-Heino,<br />
valmistunut v. 1971<br />
Suonenjoen nykyinen kaupungintalo valmistui v. 1971<br />
silloisen kauppalan virastotaloksi, jonka suunnittelusta<br />
oli v. 1968 järjestetty yleinen arkkitehtikilpailu. Rakennus<br />
toteutettiin toiseksi tulleen ehdotuksen perusteella,<br />
jonka olivat laatineet työryhmä Eero Hyvämäki, Jukka<br />
Karhunen, Risto Parkkinen ja Pentti Heino.<br />
Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan uutta kunnantalon<br />
rakennustyyppiä, jossa on tyypillistä rationaalisuus ja<br />
toimistotyöympäristön toimivuuden korostaminen monumentaalisuuden<br />
sijaan. Seuraavina vuosikymmeninä<br />
rakennustyypistä kehkeytyi näyttävämpi taajaman julkinen<br />
rakennus (vrt. esim. Kiuruveden kunnantalo).<br />
Muiden suunnitteluehdotusten tavoin rakennus muodostuu<br />
laatikkomaisista tasakattoisista massoista, poikkeuksena<br />
muihin kärkipään ehdotuksiin verrattuna rakennuksen<br />
sommiteltu silloisen Viistokadun, nykyisen<br />
Olavi Leskisen kadun mukaan. Suunnitteluohjelmaan<br />
kuului myös kauppalantalon ympäristön kuten torin ja<br />
toisessa vaiheessa rakennettavien vuokrattavien tilojen<br />
ideointi.<br />
Lepomäen siunauskappeli<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vajaan kilometrin päässä Suonenjoen kirkolta lounaassa<br />
sijaitsevalle Lepomäen hautausmaalle rakennettiin siunauskappeli<br />
v. 1965.<br />
Vuonna 1870 perustetulla hautausmaalla oli tätä ennen<br />
pieni ruumiskellari ja siunaustilaisuudet pidettiin kirkossa.<br />
Kuopiolaisen arkkitehti Kaj Michaelin suunnittelema<br />
kappeli edustaa rakennusaikansa konstruktiivista<br />
modernismia: tasakattoa kannattelee ulko- ja sisätiloihin<br />
näkyviin jätetyt korkeat liimapuupalkit tuettuina betonipilareilla,<br />
jotka sisäänkäynnin puoleisella rakennuksen<br />
sivulla muodostavat arkadikatoksen.<br />
Arvostelulautakunta ja monet suunnitteluehdotukset<br />
ehdottivat tällöin autokorjaamona toimineen Rautalammintie<br />
9 purkamista, jotta kauppalantalo ja tori olisivat<br />
näkyvämmin yhteydessä keskeiseen Rautalammintien<br />
liikekeskustaan.<br />
Alkuperäiset ratkaisut ovat pysyneet ennallaan, ainut<br />
suurempi muutos on vesikatolle lisätty ilmastointikonehuone.<br />
Ortodoksinen rukoushuone kirkko<br />
Ilmari Ahonen (v. 1958) muutettu kirkoksi v. 1970, tällöin<br />
myös sisätiloja muutettu<br />
Rakennusta muutettu tyyliin sopimattomasti (ikkunan<br />
ympäryslistat, ulko-ovet, tiilikuvioimitaatiopeltikate).<br />
Tilasommittelu perustuu tuolloin kirkollisessa rakentamisessa<br />
yleistyneeseen teemaan sisätilan jatkumisesta<br />
suurten lasipintojen avulla ympäröivään luontoon, joka<br />
usein, kuten Lepomäenkin kappelissa, korvasi alttaritaulun<br />
(vrt. Kaija ja Heikki Sirenin v. 1957 suunnittelema<br />
Otaniemen kappeli ja Aarno Ruusuvuoren Tapiolan<br />
kirkko).<br />
Lepomäen kappeli sijoittuu hienovaraisesti hieman<br />
hautausmaalle johtavan kulkutien sivuun jyrkkään rinteeseen,<br />
jota kehystää luonnontilaisena pidetty metsä.<br />
Rakennuksen sisätiloja on korjattu 1990-luvulla. Pääsisäänkäynnin<br />
ulko-ovet on vaihdettu.<br />
228
Change language