pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Meijeri ja Mylly<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Meijeritoiminta alkoi v. 1933 edellisen meijerin konkurssipesältä<br />
ostetussa meijerirakennuksessa, joka oli<br />
rakennettu v. 1927, alakerta sementtitiilistä ja yläkerta<br />
hirsistä. Rakennusta laajennettiin v. 1948-1949. Seuraavina<br />
vuosikymmeninä puurakenteisen toisen kerroksen<br />
ulkoseinät on levytetty.<br />
Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin,<br />
että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirkkoon.<br />
Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä<br />
on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksineen<br />
ja järveen laskeutuvine puistoineen.<br />
Sahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on<br />
rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on keskeinen<br />
asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teckningar<br />
–teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä<br />
piirroksessa. Rautalampi on harvoja maaseutua esittäviä<br />
piirroksia yllä mainitussa teoksessa.<br />
Historia<br />
Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläistiloja<br />
virkatalojen liikamaille. Sahalan eli Tyyrinvirta on<br />
1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlinnan<br />
linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja<br />
1700-luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti<br />
Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus rakennettiin.<br />
Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873. Korholan<br />
kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja<br />
ravintolakäyttöön.<br />
Meijeri ja mylly, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Meijeriin kuului sen alkuajoista alkaen myllytoiminta,<br />
mutta erillinen myllyrakennus saatiin vasta v. 1951.<br />
Mylly on komeimpia puurakenteinen rakennustyyppinsä<br />
edustaja maakunnassa ja yhdessä meijerin kanssa<br />
kokonaisuus kertoo maatalouden tuotantohistoriasta.<br />
Kunnan omistuksessa. Meijerissä asuntoja ja koulujen<br />
tiloina.<br />
Kauppahuone<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Keskusraitin länsipäässä on Kauppahuoneena tunnettu<br />
rapattu kaksikerroksinen liikerakennus, johon liittyy<br />
takapihalla rankorakenteinen varastorakennus. Kauppahuone<br />
(rakennettu 1930-1940-luvulla) koostuu kahdesta<br />
satulakattoisesta rakennusmassasta, joiden julkisivudetaljoinnissa<br />
on klassismin ja myös funktionalismin<br />
piirteitä.<br />
Rautalammin suurtilat<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Kuvaus<br />
Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen<br />
ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut<br />
alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla<br />
suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän<br />
maisemassa.<br />
Suurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä pohjoiseen<br />
nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan<br />
tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen<br />
peltojen tuntumassa.<br />
Korholan kartano<br />
Päärakennus v. 1867, pihanpäärakennus 1800-luku,<br />
navetta v. 1925<br />
Valintaperuste: H, R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Korholan kartanon pihapiiri sijaitsee runsaan kilometrin<br />
päässä taajamasta maisemallisesti viehättävästi vesistöjen<br />
ja peltoaukeiden ympäröimänä.<br />
Nykyisen Korholan maat ovat aikoinaan kuuluneet Vaajasalon<br />
rälssikylää. 1600-luvulla maat siirtyivät valtiolle<br />
isossa reduktiossa. 1800-luvulla Birger Weszynthhius<br />
hankki tilan ja lähistön talonpoikaistalon maat, joista<br />
hän muodosti Korholan kartanotilan. Vuonna 1890 tila<br />
siirtyi Adolf Peuralle, jonka pojasta kauppaneuvos Heikki<br />
Peurasta tuli Kartanon seuraava omistaja (v. 1906) ja<br />
yksi seudun tunnetuimmista liikemiehistä. Vuonna 1971<br />
Peuran perikunta myi tilan nykyisille omistajille, joiden<br />
aikana osa rakennuksista on muutettu matkailukäyttöön.<br />
Pihapiirissä on säilynyt runsaasti kartanoajan rakennuksia:<br />
keskiosaltaan kaksikerroksinen, empireä edustava<br />
päärakennus (v. 1867), pihanpäärakennus (1800-luvulta),<br />
seudulle tyypillinen räystäskonsoleilla koristettu<br />
riviaitta, puutarhurin mökki ja kuusikulmainen sveitsiläistyylinen<br />
huvimaja. Vuonna 1925 rakennetussa tiilirakenteisessa<br />
”karjakartanossa” oli paikat 108 lehmälle,<br />
20 hevoselle, 10 sialle; rannalla sijaitsi rouva Peuran uimahuone<br />
höyrykoppeineen. Vuonna 1947 tilan maita<br />
lohkottiin asutustiloiksi, joille osa tilan rakennuksista jäi.<br />
Pihapiirissä ja vanhoilla kartanoon kuuluvilla mailla on<br />
säilynyt vielä muutamia seudulle 1800-luvulla rakennettuja<br />
sahalankkurakennuksia.<br />
Päärakennusta on remontoitu ja maalattu 1970-luvulla<br />
luvulla sekä 1980-luvulla, jolloin mm. ikkunat vaihdettiin<br />
179
Change language