pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kirkonkylän maisemaa hallitseva Manttaalisäätiön talo<br />
on rakennettu suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyksen<br />
yhteiseksi taloksi v. 1925. Se paloi kuitenkin heti<br />
valmistuttuaan, mutta rakennettiin heti uudelleen. Rakennus<br />
sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä<br />
paikalla Pajamäen harjanteella Varkaus-<strong>Savon</strong>linna tien<br />
varressa. Talo on mahtipontisuudellaan suojeluskuntataloksi<br />
tyypillinen, mutta tyyliltään poikkea (vrt. Pielaveden<br />
Suojala, Iisalmen entinen suojeluskuntatalo).<br />
Rakennuksen suunnitteli klassistisista töistään tunnettu<br />
arkkitehti Oiva Kallio, joka oli saanut luultavasti työtehtäväkseen<br />
Sopalan kartanoon tekemiensä korjaussuunnitelmien<br />
yhteydessä. Rakennus muistuttaa paljon Oiva<br />
Kallion v. 1913 suunnittelemaa Karkun kirkkoa. Oiva<br />
Kallio kuului välisukupolveen, joka on jäänyt vanhemman<br />
jugendin ja nuorempien funkiksen rakentajien<br />
varjoon. Hän ihaili rakentamisen perinteitä, mutta edistyksellisenä<br />
kokeilijana omaksui nopeasti tyylien ja tekniikan<br />
uutuuksia.<br />
Ote Oiva Kalliosta tehdystä lisensiaattityöstä (Pekka<br />
Leskelä ja Timo Jeskanen): ”Kirkkomainen kokonaisuus<br />
ei ole erityisen klassistinen, vaan edustaa 1920-luvun<br />
epäsymmetristä pittoreskia linjaa, joka on kaukana klassismin<br />
kubismista ja symmetrisistä rakennusmassoista.<br />
Valkoiseksi slammatussa suojeluskuntatalossa on selvää<br />
vaasarenessanssin vaikutusta, ja myöhemmin linnaksikin<br />
kutsuttu rakennus henkii keskieurooppalaista feodaalia<br />
romantiikkaa”.<br />
Välirauhasopimuksen nojalla v. 1944 lakkautetun Suojeluskuntajärjestön<br />
omistama rakennus siirtyi Manttaalikunnan<br />
omistukseen lahjoituksena, minkä jälkeen tiloja<br />
käytettiin mm. siirtoväen väliaikaismajoitukseen.<br />
Vuonna 1969 tilat oli vuokrattuna paikalliselle urheiluseuralle,<br />
jolloin juhlasalista tehtiin urheilutila ja purkamalla<br />
Oiva kallion suunnittelema parvi. Kangaslammin<br />
kunta osti talon v. 1988, minkä jälkeen rakennukseen<br />
tehtiin korjauksia. Pihaan kuuluu v. 1930 luvulla rakennettu<br />
piharakennus.<br />
Pajaharju (nyk. museo)<br />
Rakennettu 1890-luvulla<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Rakennus sijaitsee Manttaalisäätiön talon alapuolella aivan<br />
kylätien kupeella.<br />
1890-luvulla alun perin asuinrakennukseksi rakennetussa<br />
Palaharjussa on 1900-luvun alussa toiminut sekatavarakauppa.<br />
1920-luvulla talossa asui kätilö ja hänen<br />
jälkeen poliisi.<br />
Kunnantoimisto siirtyi taloon Manttaalisäätiön talolta v.<br />
1937-1970. Nykyisin rakennuksessa on Kangaslampiseuran<br />
ylläpitämä kotiseutumuseo. Nelihuoneisen yksikerroksisen<br />
talon tienpuoleinen lasitettu sisäänkäynti on<br />
runko-osaa nuorempi.<br />
Rakennus on palvellut monia eri käyttötarkoituksia<br />
mutta säilyttänyt paljon alkuperäisyydestään. Suurimmat<br />
muutokset on tehty kellaritiloissa.<br />
Pajaharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
282
Change language