pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>11</strong><br />
RAUTALAMPI<br />
Rautammin kirkonkylän kulttuurimaisemat<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Ainutlaatuinen vanhan emäpitäjän kartanomaista maatilojen<br />
muodostamaa maisemaa<br />
Maisemainventointi 2009<br />
Rautalammin kirkonkylä on syntynyt maiseman solmukohtaan,<br />
jossa kapeana kulkeva Rautalammin vesireitti<br />
rajaa harjuselännettä. Rautalammin maakunnallisena<br />
erityispiirteenä ovat kartanomaiset maatilat, joiden<br />
muuta maakuntaa suurempi määrä juontuu kunnan<br />
historiasta suuren alueen hallinnallisena keskuksena,<br />
emäpitäjänä. Monet näistä suurtiloista sijaitsevat kirkonkylän<br />
tuntumassa luoden taajaman rajoille avoimia<br />
maisemavyöhykkeitä.<br />
Rautalammin kirkko ja keskusraitti<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Rautalammin kyläraitti alkoi rakentua 1900-luvun alussa<br />
ja yhtäjaksoiseksi se oli rakennettu viimeistään 1930-luvulla.<br />
Kirkonkylän raitti oli osa Vaasan ja Kuopion välistä<br />
maantietä, joka rakennettiin 1700-luvun loppupuolella<br />
yhdistämään läänin hallintokaupunkeja. Raitilla sijaitsivat<br />
kauppahuoneet ja makasiinit, kunnantoimisto ja<br />
ensimmäiset pankit.<br />
Kirkonkylä sijaitsee metsäisellä pitkänomaisella, pohjoisja<br />
eteläsivuiltaan vesistöjen rajaamalla harjulla. Kirkonkylän<br />
halki kulkeva keskusraitti on muotoutunut kirkon<br />
länsipuolitse kulkeneen vanhan maantien linjaan.<br />
Raitin keskivaiheilla, pienellä kumpareella sijaitsee aikoinaan<br />
emäpitäjän väestön määrän mukaan rakennettu<br />
komea kirkko, johon liittyy suuri ja lehtevä hautausmaa.<br />
Keskusraitin varrella on jäljellä muutamia vanhoja liikeja<br />
toimitaloja sekä kirkonkylille harvinainen, v. 1938<br />
rakennettu Peuran museon päärakennus. Kirkonkylän<br />
pienipiirteistä, vanhaa raitistoa ja rakentamista on säilynyt<br />
myös Pestuuraitin, Mantankujan ja Kurssilantien<br />
alueilla.<br />
Rautalammin maakunnallisena erityispiirteenä on kartanomaiset<br />
maatilat, joiden muuta maakuntaa suurempi<br />
määrä juontuu kunnan historiasta suuren alueen<br />
hallinnallisena keskuksena, emäpitäjänä. Monet näistä<br />
tiloista sijaitsevat kirkonkylän tuntumassa luoden taajaman<br />
rajoille arvokkaita, avoimia maisemavyöhykkeitä.<br />
Näistä näkyvimpinä ovat ehkäpä Eepperin ja Korholan<br />
pihapiirit, jotka rantapeltoineen kuuluvat olennaisena<br />
osana komeaan sisääntulonäkymään saavuttaessa kirkonkylälle<br />
idästä.<br />
Kirkko<br />
C.A. Engel, rakennettu v. 1842-1844<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseen<br />
RKY v. 2009<br />
Rautalammin suuri puukirkko on rakennettu Axel Magnus<br />
Tolpon johdolla 1842-1844. Muodoltaan se on hallikirkko,<br />
jonka ristikeskiöstä kohoaa nelikulmainen, lanterniiniin<br />
päättyvä torni. Kellot ovat erillisessä, kirkkoa<br />
vanhemmassa tapulissa.<br />
Kirkko on suurimpia puukirkkoja maassamme. C.A. Engelin<br />
suunnitelmien mukaan tehtyä kirkkoa pidetään<br />
arkkitehtonisesti erittäin arvokkaana. Kirkko on myös<br />
nuorena kuolleen isänsä, C. L Engelin tavoin arkkitehtina<br />
intendenttivirastossa työskennelleen C.A. Engelin<br />
yksi harvoista tunnetuista töistä. Tyyliltään kirkko edustaa<br />
empireä, joka näkyy etenkin hyvin alkuperäisessä<br />
asussaan säilyneissä ulkofasadeissa.<br />
Kirkon arkkitehtuurista on todettu sen olevan hyvin merkittävä<br />
ja mielenkiintoinen esimerkki aikansa pyrkimyksestä<br />
kehittää uudenlainen suuri ja avara kirkkotyyppi<br />
vielä silloin vallalla olleen ristikupolikirkon rinnalle.<br />
Rautalammin kirkonkylän kulttuurimaisema, kuva: Mervi Koskinen<br />
175
Change language