pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10<br />
PIELAVESI<br />
Pielaveden kirkonkylä<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
”Pielaveden kirkonkylä on keskeisiltä osiltaan uudistunut,<br />
mutta sen rantavyöhyke on säilyttänyt monia perinteisiä<br />
elementtejä. Hiekkasalmen rannalla sijaitsevan<br />
kirkon lisäksi rantamaisemaan antavat lisänsä vanha<br />
laivaranta ympäröivine rakennuksineen sekä pappila.”<br />
Rakennettu kulttuuriympäristö<br />
Pielaveden puukirkko, ruumishuone ja hautausmaa<br />
Ferdinand Öhmann, valmistunut v. 1878<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
1800-luvun puolivälissä todettiin Kirkkosaaren vanhan<br />
kirkon olleen aivan liian pieni seurakunnalle, jolloin esitettiin<br />
uuden kirkon rakentamista järvenlahden toiselle<br />
puolelle. Rakentamaan päästiin vasta 1870-luvulla. Ennen<br />
rakennustöitä seurakunta joutui muutaman kerran<br />
anomaan lupaa saada rakentaa kirkko kiven sijasta puisena.<br />
Ruumishuone, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Hautausmaan reunalle rakennettiin kirkon kanssa samaan<br />
aikaan hirsirunkoinen ruumishuone, joka nykyisin<br />
toimii varastona.<br />
Rauhaniemi<br />
Päärakennus on valmistunut v. 1865, luhtiaitta 1860-<br />
luvulla<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kirkko edustaa 1800-luvun puolivälin jälkeen yleistynyttä<br />
länsitornillista pitkäkirkkotyyppiä. Kirkon runkohuoneen<br />
muodostaa kapea keskilaiva ja sivulaivat lehtereineen.<br />
Runkohuoneesta erkanevat kapeat ja lyhyet<br />
ristivarret. Arkkitehtuurin lähtökohtana olivat uusgoottilaiset<br />
tiilikirkot.<br />
Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin Pielavedelle laatimista<br />
vaihtoehtoisista tiili- ja hirsikirkon ehdotuksista<br />
näkyy, kuinka uusgotiikan muoto- ja detaljivalikoimaa<br />
voitiin soveltaa puurakennuksiin. Esim. tiilirakenteisessa<br />
ehdotuksessa ikkunoiden yläosan muoto oli gotiikalle<br />
tunnusomainen suippokaari, kun ne puurakenteisessa<br />
vaihtoehdossa oli muotoiltu tylppäkulmaisiksi kolmioiksi.<br />
Ikkunat olivat aikakaudelle poikkeuksellisesti jo<br />
alusta alkaen kaksinkertaiset.<br />
Kirkon rakennusmestarina toimi haapajärveläinen kirkonrakentaja<br />
Mikko Karjalahti, joka oli aiemmin ollut<br />
mukana Tuusniemen kirkon (v.1867-69), Keiteleen kirkon<br />
(v. 1877) ja Saarelan kartanon päärakennuksen (v.<br />
1886) rakennustöissä. Pielaveden kirkon jälkeen Karjalahti<br />
hoiti Pielaveden vanhaan pappilaan vuonna 1881<br />
tehdyn laajennus- ja muutostyön. Kirkkomaata ympäröi<br />
harmaakiviaita.<br />
Vuonna 1881 kirkko vuorattiin leveällä vaakapaneelilla<br />
ja maalattiin keltaiseksi valkoisin listoin. Vuonna 1891<br />
pärekaton tilalle vaihdettiin sinkkipeltikate. 1950-luvulla<br />
korjattiin sisätiloja, mm. asennettiin sähkövalaistus- ja<br />
lämmitys sekä rakennettiin kirkon alle ruumishuone.<br />
1990-luvun peruskorjauksessa rakennettiin urkuparven<br />
alle huonetilat saniteetti- ym. tiloja varten sekä siirrettiin<br />
alttari kuorissa keskemmälle.<br />
Rauhaniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Virkamiesasumista edustava Rauhaniemi rakennettiin<br />
v. 1865 käräjätaloksi. Rakennus vuorattiin vasta 1950-<br />
luvulla. Tällöin myös pärekatto vaihdettiin huovaksi.<br />
Vuonna 1965 asennettiin vesi- ja viemärijohdot sekä<br />
parannettiin eristystä.<br />
Piharakennuksessa on toiminut mm. yhteiskoulu ja myöhemmin<br />
sitä on käytetty leivintupana. Talvisodan aikana<br />
piharakennuksessa asui siirtolaisia. Rakennuksen perustukset<br />
ja ikkunat on uusittu 1930-luvun lopulla.<br />
Alun perin savusaunaksi tehty sauna on rakennettu yhdistämällä<br />
kaksi rakennusta ja muutettu 1950-luvulla<br />
uloslämpiäväksi.<br />
155
Change language