pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Päiviönsaari<br />
Vanhin rakennuskanta ruukin ajalta<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Varkauden kaupunki alkoi muotoutua Päiviönsaaressa v.<br />
1820 toimintansa aloittaneen ruukin myötä. Tätä ennen<br />
saarella oli ollut valtion v. 1792 perustama laivastotukikohta.<br />
Ennen Suomen Venäjään liittämistä saaren läpi<br />
kulkenut Kuopio-Mikkeli -välinen maantie lisäsi alueen<br />
sotilaallista merkitystä. Koska laivastotukikohtaa ei enää<br />
tarvittu vuoden v. 1808 jälkeen, everstiluutnantti Gustaf<br />
Wrede sai alueen ruukkitoimintaansa varten.<br />
Wreden perikunnalta ruukki siirtyi Paul Wahl vanhemman<br />
omistukseen. 1900-luvun alussa valtiovalta tukahdutti<br />
politiikallaan konepajateollisuuden, jonka seurauksena<br />
konkurssin partaalle joutuneet Varkauden tehtaat<br />
siirtyi A. Ahlström Ab:n omistukseen.<br />
Päiviönsaaren rakennuskanta on uusiutunut useaan<br />
kertaan. Sotilastarkoituksiin syntyneet rakennukset<br />
purettiin 1860-1870-luvuilla ruukin työntekijöiden ja<br />
virkailijoiden asuntojen tieltä. Myös tämän aikakauden<br />
rakennukset ovat 1900-luvulla korvautuneet uudemmilla<br />
muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joita<br />
ovat nykyisin Varkauden kotiseutukeskuksena toimiva,<br />
v. 1859 rakennettu lääkärin talo ja v. 1876 Terijoelta<br />
ruukinpatruunan asunnoksi siirretty huvila. Tämä muutettiin<br />
v. 1947 virkamiesklubiksi kaupunginarkkitehti<br />
Kalevi Väyrysen suunnitelmin. Vuonna 1862 rakennettu,<br />
ruukinkirkkoon kuulunut kellotapuli on siirretty Pirttiniemen<br />
hautausmaalle.<br />
Ahlström Oy:n pääomistaja Walter Ahlström aloitti saaren<br />
voimakkaan kehittämisen 1910-luvulla. Tätä ennen<br />
alue oli muovautunut ”orgaanisesti” ilman suunnitelmia.<br />
Metsäteollisuuslaitosten lisäksi rakennettiin asuntoja<br />
ja erilaisia tiloja työläisiä ja virkailijoita varten.<br />
Laajan rakennusohjelman yhtenäiseksi toteuttamiseksi<br />
Walter Ahlström tilasi Walter ja Ivar Thome´lta v. 1913<br />
Varkauden ensimmäinen asemakaavan. Otteeltaan väljä<br />
ja selkeä kaava antoi kehityslinjat Varkauden keskustalle:<br />
teollisuusrakennukset oli sijoitettu Huruskosken varrelle<br />
ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle sekä<br />
asutus hierarkkisesti ympäröiville alueille Kommilaan ja<br />
Kosulanniemeen. Alueita yhdisti yhdyskunnan keskusakselina<br />
leveä, lehmusrivistöin istutettu puistokatu Ahlströminkatu,<br />
joka antoi alueelle urbaanin leiman. Ahlströminkatu<br />
alkaa kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen<br />
v. 1947 suunnittelemana kaupungintalon edustalta ja<br />
päättyy Varkauden kirkkoon.<br />
Kadun varrella on mm. tehdasyhdyskunnan ajalta olevia<br />
Thomen veljesten suunnittelema Waltterin puisto. Tältä<br />
ajalta (v. 1910-1920) Päiviönsaaressa on jäljellä poikamiesvirkamiehille<br />
rakennettu Veikkola, Thome´n veljesten<br />
suunnittelema hotelli vuodelta 1914 (nykyisin Varkauden<br />
museona) ja tämän takana tehtaan virkailijoiden<br />
asuntola Väinölä (nykyisin kaupungin kulttuuritoimiston<br />
käytössä).<br />
Thomen veljesten kuoltua kansalaissodan selkkauksissa<br />
eniten suunnitelmia Varkauteen laati samassa arkkitehtitoimistossa<br />
aloittanut Karl Lindahl. Tämän suurisuuntaisimmat<br />
suunnitelmat esittivät Ahltrömin kadun rakentamista<br />
8-7 kerroksisilla umpikortteleilla, jotka olivat<br />
hengeltään suoraan Euroopan metropoleista. Tehdas- ja<br />
asuinalueiden monipuolisissa suunnitelmissa näkyi Walter<br />
Ahlströmin halu luoda Savoon uusi todellinen kaupunki,<br />
mahdollisimman täydellinen yhdyskunta.<br />
Entinen piirilääkärin talo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
267