pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Löytölänmäki<br />
(asuinpaikka 1500-luvun puolivälistä, nykyiset<br />
vanhimmat rakennukset 1800-luvulta)<br />
Valintaperuste R, M<br />
Hyvin viehättävä ja maatalouden historiasta monipuolisesti<br />
kertova mäkimaisema Löytölänmäki lienee<br />
yksi Sonkajärven vanhimpia asuinpaikkoja. 1500-luvun<br />
puolivälistä on tietoja paikalla asuneista Rautaparran<br />
(myöhemmin nimi muutettu Partaseksi) suvusta, josta<br />
polveutuvat mm. Iisalmen Partalan isännät. Mäen lakialueelle<br />
sijoittunut pihapiiri ympäröivine peltoineen<br />
edustaa myös Suomenselän harvaan asutun maisemamaakunnan<br />
vanhinta asutustyyppiä.<br />
Rakentaminen aloitettiin v. 1939, mutta viivästyi sodan<br />
aiheuttamien vaikeuksien takia. Päärakennus ja karjakartano<br />
valmistuivat pääosin vuoden 1942 aikana.<br />
Puurakenteinen talousrakennus ja työnjohtajan asunto<br />
valmistuivat v. 1940. Valkeaksi rapattu suorakaiteen<br />
mallinen ja kaksikerroksinen, kookas päärakennus muistuttaa<br />
paljon aikaisempien vuosikymmenien raskaasti ja<br />
symmetrisesti massoiteltuja kunnalliskoteja, erotuksena<br />
vain julkisivudetaljointi, jossa näkyy jonkin verran funktionalismin<br />
piirteitä, kuten päätyparvekkeiden kaarevassa<br />
muodossa.<br />
Löytölänmäen pihapiirin iäkkäimmät rakennukset ovat<br />
maatilan puolitoistakerroksinen entinen päärakennus ja<br />
kolme aittaa pihan itäsivulla. Edellinen navetta sijaitsi lähempänä<br />
vanhaa päärakennusta. Tilalle on rakennettu<br />
uudempia talousrakennuksia, jotka osaltaan jatkavat<br />
maiseman rakennushistoriaa. Uuden päärakennuksen<br />
rakentaminen on tavallaan ”pelastanut” vanhan päärakennuksen<br />
muutoksilta.<br />
Löytölänmäen navetan länsipuolella on entinen Alapihan<br />
pihapiiri. Alempana, runsaan kilometrin päässä<br />
pihasta metsävyöhykkeellä sijaitsee kunnostettu puromylly,<br />
jonka alkuperäistä ikää on vaikea arvioida. Myllyä<br />
on käytetty pääasiassa kevät- ja syystulvien aikana.<br />
1950-luvulla se oli pärehöylän voimanlähteenä. Myllyrakennus<br />
on kunnostettu v. 2007.<br />
Entinen Hirvijärven koulu<br />
Valmistunut v. 1921<br />
valintaperusteet R<br />
Koulutyö aloitettiin v. 1916, kuten lähes kaikissa muissakin<br />
koulupiireissä, vuokratiloissa ennen oman koulurakennuksen<br />
valmistumista. Hirvijärven koulu on jugendvaikutteinen,<br />
alkuperäisessä asussaan säilynyt rakennus.<br />
Rakennus on esimerkki eri tyylisuuntien näkymisestä<br />
melko pitkällä ”viiveellä” koulurakennuksissa. Esimerkiksi<br />
jugend oli kaupungeissa 1920-luvulla jo väistynyt<br />
klassismin tieltä.<br />
Koulupihaan kuuluu koulurakennuksen ikäinen ulkorakennus.<br />
Koulu on lakkautettu v. 1969, jonka jälkeen<br />
se on ollut ensin tienrakentajien huoltotilana ja nykyään<br />
matkailukäytössä. Rakennus on säilyttänyt erittäin hyvin<br />
alkuperäisen sisä- ja ulkoasunsa.<br />
Entinen kunnalliskoti (nyk. Ylä-<strong>Savon</strong> instituutti)<br />
Rakennustyöt v. 1939-1942, sota viivästytti rakentamista<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Sonkajärven kunnalliskoti sijoitettiin Aittokosken länsirannalta<br />
pakkohuutokaupasta hankitulle Myllylän tilalle.<br />
Kunnan rakennusmestari Hugo Helenius laati v. 1937<br />
ensimmäiset piirustukset, joita sosiaaliministeriö ei kuitenkaan<br />
hyväksynyt, vaan esitti uusien pohjaksi ministeriössä<br />
arkkitehti Kalman laatimat.<br />
Entinen kunnalliskoti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on keittiö,<br />
ruokasali, johtajan asunto ja toimistotilat, toisessa<br />
kerroksessa on keskikäytävän molemmin puolin erikokoisia<br />
potilashuoneita. Kummassakin päädyssä on kaksijuoksuinen<br />
porras, jonka välitasanteella on myös pääsisäänkäyntien<br />
katoksina toimivat parvekkeet. Kellaria<br />
käytettiin aluksi myös potilastiloina, mutta se muutettiin<br />
myöhemmin huoltotiloiksi.<br />
Käyttö kunnalliskotina loppui 1980-luvun puolivälissä,<br />
jonka jälkeen tilat peruskorjattiin Ylä-<strong>Savon</strong> instituutin<br />
käyttöön. Pohjakaavaa ei ole tarvinnut kuitenkaan<br />
paljoa muuttaa. Puutarhan puolelle on rakennettu uusi<br />
avoterassi. Pihan muut rakennukset on myös säilytetty ja<br />
otettu käyttöön. Työnjohtajan asuinrakennus on muutamia<br />
vuosia sitten korjattu kauniisti ja asiantuntevasti.<br />
Aappola<br />
Asuinpaikka 1500-luvun puolivälistä, nykyiset<br />
vanhimmat rakennukset 1800-luvulta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Aappola on Paisuan vanhimpia asuinpaikkoja. Mäen<br />
ylärinteessä sijaitsevaan pihapiiriin on aiemmin kuulunut<br />
toistakymmentä rakennusta, jotka ovat muodostaneet<br />
kolmelta sivulta suljetun pihan. Suurin osa rakennuksista<br />
on purettu tai siirretty muualle. Jäljellä on asuinrakennuksen<br />
lisäksi kolme erillisaittaa ja sauna sekä kaksi<br />
latoa.<br />
2<strong>11</strong>
Change language