pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Olvin johtajan asuinrakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Haja-asutusalueet<br />
Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava<br />
Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä,<br />
RKY v. 2009<br />
Laajahkossa puistossa polveilevan, synkkärantaisen Kiurujoen<br />
etelärannalla sijaitseva Runnin kylpylä on tunnettu<br />
maan vanhimpiin kuuluvasta, yhä käytössä olevasta terveyslähteestään.<br />
Kiinnostus terveyslähteisiin oli levinnyt<br />
Ruotsi-Suomeen Keski-Euroopasta jo 1600-luvulla. Suomessa<br />
tunnettiin käytössä olevia terveyslähteitä ainakin<br />
25 kpl ennen 1770-lukua. Vesihoidot yleistyivät ensin<br />
säätyläisten keskuudessa saaden vahvan yleislääketieteellisen<br />
leiman ja 1800-luvulla ne porvarillistuivat keskisäädyn<br />
tapakulttuuriksi. Kylpylät olivat 1800-luvulla<br />
ja vielä 1900-luvun alussa tärkeimpiä vastuunkantajia<br />
sairaan- ja terveydenhoidossa. Piirilääkärien tehtäviin<br />
kuului terveyslähteiden etsiminen ja valvonta. Terveyslähteitä<br />
oli Suomessa kuitenkin 1800-luvun alussa niin<br />
runsaasti, ettei kaikille riittänyt säädösten edellyttämiä<br />
lääkäreitä. Iisalmeen saatiin ensimmäinen piirilääkäri v.<br />
1862. Aiemmin alue kuului maan suurimman eli Kuopion<br />
piirilääkärin piiriin, jossa oli yli 100 000 asukasta.<br />
Runnin terveyslähteestä löytyy maininta teoksesta ”Geografie<br />
öfver Konungariket Sverige”, jossa kerrotaan lähdettä<br />
käytetyn 1755 alkaen mm. vatsatautien ja reumatismin<br />
hoitoon. 1700-luvun lopulla ja vielä 1800-luvun<br />
alussa lähde tunnettiin ”Gregori Brunn”-nimellä everstiluutnantti<br />
Gregori Aminoffin mukaan, joka asui Larinniemeksi<br />
kutsutussa luutnantinpuustellissa Haapajärven<br />
kylässä. Luutnantti vieraili usein lähteellä, jolle tilalta vei<br />
kinttupolku. Lähdettä käyttäneen rahvaan keskuudessa<br />
nimi ”Brunn” muuntui Runniksi.<br />
Lähteen ensimmäiset rakennukset olivat ilmeisesti<br />
1760-1770-luvulla kaivovieraiden vapaaehtoisten maksujen<br />
turvin rakennetut honkahirsinen kaivohuone, sali,<br />
kaksi kamaria, pieni keittiö ja aitta, jotka kuitenkin jo<br />
1780-luvulla olivat päässeet rappeutumaan. Vuonna<br />
1797 Kuopion läänin maaherra kenraalimajuri Simon<br />
Wilhelm Carpelan osti terveyslähteen alueen valtiolta,<br />
jolle se oli siirtynyt talonpoikien jätettyä maa-alueiden<br />
verot maksamatta. Carpelan rakensi paikalle komean<br />
Wilhelmsdalin kartanon ja aloitti huomattavan uudisviljelytoiminnan.<br />
Hän kunnosti myös lähteen ympäristöä ja<br />
rakennutti lautamajan vedenjuojille ja rahvaan majoittamiseen.<br />
Säätyläiset majoittuivat Carpelanin tilalla ja<br />
rahvas lähteen lautamajassa tai lähiseudun mökkeihin.<br />
Lähteen suojaksi Carpelan rakennutti hirsisen juomarakennuksen<br />
v. 1808 tai v. 1809. Vuonna 1866 lähteelle<br />
rakennettiin lautainen paviljonki ja pieni puuvaja suihkua<br />
varten.<br />
1800-luvun toisella puoliskolla Runnin omistajat vaihtuivat<br />
tiheään. Vuonna 1887 Iisalmen rovastin poika Bror<br />
Gabriel Lagus hankki Wilhelmsdalin tilan terveyslähteineen.<br />
Hän rakennutti 1889 uuden suurenlaisen juomahallin<br />
sekä ruiskukylpyhuoneen (ryöppyhuoneen), jossa<br />
oli omat kammionsa miehille ja naisille. Lähteen lähistöllä<br />
oli lisäksi kaksi saunaa, joissa potilaita kupattiin ja<br />
hierottiin.<br />
44
Change language