pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Puun sijasta rakennusmateriaalina pyrittiin meijerirakennuksissa<br />
käyttämään kosteutta kestävää kiveä.<br />
Luonnonkivisistä meijereistä <strong>Pohjois</strong>-Savossa on säilynyt<br />
Vesannon meijerin lisäksi Keiteleen meijeri. Suurin osan<br />
meijereistä on kuitenkin tiilirunkoisia. Rakennuksen porakivinen<br />
meijeriosa rakennettiin v. 1908 ja tiilirunkoinen<br />
myllyosa vuotta myöhemmin. Meijerin yläkerrassa<br />
oli kolme asuntoa, jotka 1960-1970-luvulla on muutettu<br />
yhdeksi.<br />
Rakennusta laajennettiin v. 1959 matalalla siipiosalla. Samanaikaisesti<br />
rakennettiin meijerirakennuksen lähistölle<br />
uusi hallintorakennus. Matala meijerin laajennussiipi ja<br />
nykyisin asuintalona oleva entinen hallintorakennus eivät<br />
kuitenkaan ole nykyisessä asussaan rakennustaiteellisesti<br />
merkittäviä.<br />
Meijeri lopetti toimintansa v. 1991, minkä jälkeen meijerikoneistus<br />
ja osa myllystä on purettu pois.<br />
Kauppa<br />
Asuinliiketalo v. 1920, varastoaitta v. 1937<br />
Valintaperuste: R, M<br />
idässä Niiniveteen. Sonkarin ja Tiitilänkylän välissä kulkee<br />
Patoveden vesikapeikko, joka yhdistää Sonkaria ja<br />
Vesantojärveä. Tiitilänkylän poikki kulkee harju, joka jatkuu<br />
pohjoiseen Patoveden ja Vesantojärven reunamalla.<br />
Harju ei juurikaan erotu maaston muodoissa.<br />
Vesireitti Patoveden kapeikkoa Sonkarilta Vesantojärvelle<br />
on vanha kulkureitti, jonka läheisyydestä on löydetty<br />
useita kivikautisia asuinpaikkoja. Sonkarin ensimmäisen<br />
pysyvät asuinsijat, 1500-luvulla eräsijoille syntyneet Ukkolan<br />
ja Vanhan-Jokelan seudut ovat saman vesikapeikon<br />
rantamilla. Tiitilänkylän puolella vanhinta asuttua<br />
aluetta on Löytynlammen ympäristö. Asutus on perinteisesti<br />
muodostunut yksittäistiloista, jotka ovat sijainneet<br />
peltojensa ympäröiminä suotuisilla paikoilla järvien<br />
rannassa. Lohkomisten, torppariasutuksen ja sodan<br />
jälkeisen uudisasutuksen myötä kylärakenne on muodostunut<br />
tiiviimmäksi varsinkin Sonkarilla ja Patoveden<br />
rantamilla. Maisemalle on kuitenkin edelleen kuvaavaa<br />
haja-asutus.<br />
Maisemaa hallitsee metsä, jota pienet peltoaukeat tilakeskuksineen<br />
rytmittävät. Rantametsät ovat edelleen<br />
moni paikoin valoisia ja lehtipuuvaltaisia laiduntamisen<br />
vaikutuksesta. Uudet tielinjaukset ovat jonkin verran<br />
muuttaneet ja hajauttaneet maisemakuvaa, kun kylätiet<br />
eivät enää kulje perinteiseen tapaan pihojen läpi.<br />
Alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta vanhaa<br />
rakennuskantaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti<br />
arvokkaita alueita ovat Patoveden kapeikkoalueen<br />
ranta-asutus, Sonkarin kylän asutus viljelymaisemineen,<br />
Vanhalan ja Mattilan tilat ympäristöineen, Ukkolan tilan<br />
ympäristö, Vehkajärven ympäristö sekä Tiitilänkylä-Löytynlampi.<br />
Rajaukseen kuuluvat Sonkarin ja Tiitilänkylän<br />
peltoalueet ja niiden väliin jäävät tai niitä rajaavat metsät<br />
Patoveden kapeikon molemmin puolin.<br />
Entinen kauppa, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Korkeelan aitta<br />
Pohjalaisten rakentama aitta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Osuusmeijerin edustalle rannan puolelle rakennettiin<br />
v. 1920 Vesannon Osuuskaupan myymälä ”Osula”.<br />
Rakennus edusti 1900-luvun alkupuolen kauppatalojen<br />
rakennustyyppiä, johon sijoitettiin asuin- ja liiketila.<br />
Taitekattoineen rakennus oli myös julkisivuiltaan tavallisia<br />
kansan- ja talonpoikaisrakennuksia arvokkaampi.<br />
Vuonna 1973 osuuskauppa myytiin yksityisomistukseen<br />
asuinkäyttöön ja 1980-luvulla se peruskorjattiin, jolloin<br />
rakennuksen siipenä ollut varasto-osa purettiin pois.<br />
Sonkarin-Tiitilänkylä<br />
Valintaperuste: M<br />
Tyypillinen Rautalammin reitin latvaosan kylä, maisemaa<br />
jakavat asutusrakenteet<br />
Sonkarin ja Tiitilänkylän alue on kumpuilevaa moreenimaastoa,<br />
jota kapeat kallioperän ruhjeisiin syntyneet järvivesistöt<br />
rytmittävät. Etelässä alue rajautuu Sonkariin,<br />
Korkeelan aitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Korkeelan vanhan maatilan pihassa on pohjalaisten<br />
rakentama, hyvin säilynyt luhtiaitta, joka perimätiedon<br />
mukaan on pystytetty Suomen sodan aikaan v. 1808.<br />
Aitta on eräs esimerkki <strong>Pohjois</strong>-Savoon levinneestä pohjalaisesta<br />
rakentamisperinteestä. Pohjalaisten kirkonra-<br />
304
Change language