13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Pappila<br />

1890 (valm. v. 1876)<br />

Valintaperuste: R, M<br />

Seurakunta osti kirkon tuntumasta Keitele-nimisen maatilan<br />

kirkkoherran puustellin paikaksi. Myös kirkko oli<br />

rakennettu tältä tilalta hankitulle maalle. Ensimmäiset<br />

vuodet maatilan vanha päärakennus palveli pappilana<br />

kunnes se v. 1890 korvattiin uudella asuinrakennuksella.<br />

Tämän viereen rakennettiin v. 1966 uusi pappila,<br />

jolloin edelliseen saneerattiin seitsemän vuokrahuoneistoa.<br />

1970-luvulla ikkunat vaihdettiin tuon ajan tyylin<br />

mukaisiksi. Ikkunat on myöhemmin v. 1993 muutettu<br />

lähemmäs alkuperäistä mallia. Vanhoista pappilan aikaisista<br />

rakennuksista on päärakennuksen lisäksi säilynyt<br />

väentupa eli renkitupa, joka kunnan omistuksessa on<br />

toiminut mm. päiväkotina.<br />

Pihapiiristä on purettu 1890-luvun vaihteessa rakennettu<br />

tuparakennus, jossa oli mm. Keiteleen ensimmäinen<br />

kuntahuone. Pappilan kivinavetta purettiin v. 1968<br />

rakennetun kerrostalon tieltä. Vuonna 1991 vanha pappila<br />

siirtyi Keiteleen kunnan omistukseen, mutta on tällä<br />

hetkellä homevaurioiden takia tyhjillään.<br />

Meijeri<br />

Konsulentti Snellman ja O. Salonen, valmistui<br />

v. 1910.<br />

Valintaperusteet: R, M<br />

Keiteleen meijeriosuuskunta päätti v. 1908 rakentaa uudet<br />

ajanmukaiset tilat meijerille aiemman rakennuksen<br />

tilalle, joka oli korjattu meijeriksi vanhasta rakennuksesta.<br />

Keiteleranta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Meijeri, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Suunnitelmat uuteen meijerin ja myllyn käsittävään rakennukseen<br />

saatiin Kuopion maanviljelysseuran konsulenteiltä.<br />

Pohjakaavion laati Snellman ja rakennusmestari<br />

O. Salonen. Jugendvaikutteisen rakennuksen ensimmäinen<br />

kerros on lohkokivestä, jonka päälle seinät on muurattu<br />

punatiilestä elävöitettyinä vaalealla rappauksella.<br />

Rannanpuolelle rakennettiin myöhemmin julkisivuiltaan<br />

rapattu asunto-osa, joka viimeisimmässä korjauksessa<br />

kokonaisuudessaan purettiin.<br />

Vuonna 1937 rakennus sähköistettiin ja v. 1950 mylly<br />

peruskorjattiin. Koska tilat olivat kuitenkin riittämättömät,<br />

yhdistettiin Keiteleen yhtiömeijeri v. 1957 Säviällä<br />

sijaitsevaan Pielaveden seudun osuusmeijeriin. Meijeri<br />

ja myllytoiminta lakkasivat Keiteleen rakennuksessa v.<br />

1970. Kunnan omistuksessa rakennus on peruskorjattu<br />

esimerkillisesti uuteen käyttöön kunnan päivätyökeskukseksi.<br />

79

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!