pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Leppävirran ranta-alue<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kirkonkylän keskustaa rajaa kapea ja hyvin jyrkkärantainen<br />
virta, Leppävirta. Virta ylitettiin 1800-luvun<br />
alussa kahden veneen päälle rakennetulla lossilautalla,<br />
jota useasti jouduttiin uusimaan. Viimeinen lossilautta<br />
oli käytössä vuoteen 1880, jonka jälkeen siirryttiin ”rautaponttuuniin”.<br />
Ensimmäinen varsinainen silta, joka oli<br />
kääntösilta, rakennettiin valtion ja kunnan kustannuksella<br />
vuosina 1904-1906. Tämä oli käytössä vuoteen<br />
1966, jolloin se purettiin nykyisen, ylempänä virralla olevan<br />
betonisillan korvattua sen.<br />
Päiväranta<br />
Rakennusmestari Eino Sorri v. 1920<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Salmen komeat maisemat houkuttelivat erityisesti<br />
1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien varhaista<br />
huvila-asutusta. Osa rakennuksista muutettiin huviloiksi<br />
paikalla sijainneista savutuvista, mutta osa rakennettiin<br />
nimenomaan huviloiksi. Tästä Ranta-alueen asutuksesta<br />
on jäljellä Marjola, Päiväranta, Rantala ja Toivola. Ukkola<br />
ja Toivola edustavat virka- ja porvarisluokan itselleen<br />
hankkimia maatiloja.<br />
Marjola<br />
1920<br />
Valintaperuste R, M<br />
Päiväranta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Hieman kauempana varsinaisesta ranta-alueesta sijaitsevasta<br />
Männistön maatilasta erotettu Päiväranta<br />
rakennettiin kansakouluopettaja Kaarlo Riihikalliolle ja<br />
tämän vaimolle ”vanhan päivän asunnoksi” virran itärannalle,<br />
vanhan sillan viereiselle tontille. Vuonna 1921<br />
rakennetun huvilan piirustukset laati Kuopion läänissä<br />
maaseutualueilla laajasti vaikuttanut rakennus-mestari<br />
Eino Sorri, joka toimi Kuopion läänin maanviljelysseuran<br />
rakennusneuvojana vuodesta 1920.<br />
Vuonna 1934 rakennus sai nykyisen ulkovuorauksen ja<br />
tiilikaton sekä päätyyn lasiverannan ja rannan puolelle<br />
avoverannan.<br />
Toivola<br />
Asuinrakennus v. 1892, navetta ja aittarakennus siirretty<br />
paikalle v. 1890, leikkimökki ja uimahuone 1900-luvun<br />
alku.<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Marjola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Paikalla on ollut talo ainakin 1800-luvun lopulla. Nykyiset<br />
rakennukset ovat 1920-luvulta, jolloin tilan osti entinen<br />
Karlvikin kartanon isäntä Paul Wahl, joka asui tilalla<br />
vuoteen 1956 asti. Tämän jälkeen alkuperäinen kuisti<br />
on osittain purettu.<br />
Rakennus on tyypillinen 1920-luvulla lautavuorattu taitekattoinen<br />
ja noppamainen, etenkin taajamissa muotiin<br />
tullut rakennus. Piharakennuksista on jäljellä aitta<br />
(rakennettu v. 1927) ja sauna (rakennettu 1900-luvun<br />
alussa), mutta pihaan kuuluneet huvimaja ja laivalaituri<br />
ovat hävinneet.<br />
Nykyisistä ranta-alueen rakennuksista ehkäpä huvilamaisin<br />
on Toivola, vaikkakin se rakennettiin kirkkoherra<br />
Daniel Fredrik Wallenin kahdelle tyttärelle ympärivuotiseen<br />
asumiseen. Sisarukset eivät kuitenkaan viihtyneet<br />
pitkään talossa, vaikka sen sijaintia sanottiin Leppävirran<br />
kauneimmaksi. Sisaruksilta talo siirtyi huvilakäyttöön<br />
heidän veljelleen ja edelleen tämän perillisille.<br />
Päärakennukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä, rakennusosia<br />
on lähinnä vain uusittu vanhan mallin mukaan.<br />
Julkisivujen ikkunalistoituksissa näkyy harvinaisena<br />
vielä vanha maalauskoristelu. Yläkertaan on tehty<br />
kaksi huonetta lisää. Sisustuksena on mm. huonekaluja<br />
vanhasta pappilasta.<br />
124