13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Törmälä<br />

Valintaperuste: M<br />

Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />

Kasurisen paja<br />

Hirsirakennus, siirretty pajaksi v. 1921<br />

Valintaperuste: H, M<br />

Kirkon lähistöllä sijaitseva ns. Kasurisen paja edustaa<br />

taajamissa harvinaisia, vanhoista elinkeinoista kertovia<br />

piharakennuksia, jotka ovat yleensä aittoja lukuun ottamatta<br />

kadonneet kirkonkylistä. Seppä Kusti Kasurinen<br />

oli v. 1921 ostanut asunnokseen kirkon lähistöltä yksikerroksisen<br />

1800-luvun lopulla rakennetun hirsirakennuksen,<br />

jonka pihaan hän siirsi ostamansa vanhan riihen<br />

pajaksi v. 1921.<br />

Törmälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Kirkonkylän taajaman kaukomaisemaan hyvin näkyvä<br />

Törmälä on nahkuri Juho Kettusen vuonna 1899 rakentama<br />

asuintalo. Nykyisen hahmonsa Törmälä sai<br />

1920-luvun korotuksessa, jolloin harjakatto muutettiin<br />

taitekatoksi, ja rannanpuolelle rakennettiin samanlainen<br />

parveke poikkipäädynharjan alle kuin nimismiehen talossa.<br />

Pajuniemi<br />

1800-luku.<br />

Valintaperuste: M<br />

Kirkon ympäristökokonaisuutta täydentävät maakunnallisesti<br />

merkittävät Pajuniemi ja Pääskypesä kirkolta Iisalmeen<br />

päin johtavan tien varrella. 1800-luvulla rakennettu<br />

Pajuniemi sijaitsee näkyvällä paikalla Pajuharjun<br />

alueella, jossa oli vähäistä mäkitupa-asutusta 1800-luvun<br />

puolivälin jälkeen. Pajuharju on rakennettu vaiheittain:<br />

vanhimpaa maantienpuoleista osaa on jatkettu<br />

vinkkeliosalla vuosisadan vaihteessa. Laajennuksen rakennutti<br />

tehtailija Konttinen, joka myös perusti rantaan<br />

kunnan ensimmäisen höyryvoimalla toimineen myllyn ja<br />

sahan. Pihaan on rakennettu 1960-luvulla ulkorakennus<br />

ja sauna. 2000-luvulla kiinteistö on siirtynyt kunnalle,<br />

joka on tehnyt asuinrakennukseen laajan korjauksen.<br />

Pääskynpesä<br />

1880- ja 890-lukujen vaihde<br />

Valintaperuste: (M)<br />

Pääskynpesän vanhin osa on rakennettu 1880- ja 1890-<br />

lukujen vaihteessa. Vuonna 1900 kauppias Katainen laajensi<br />

rakennusta nykyiseen kokoonsa, jolloin rakennuksen<br />

ulkonurkkaukseen rakennettiin tuon ajan kaupoille<br />

tunnusomainen sisäänkäynti. Talo palveli 1990-luvulle<br />

asti kauppaliikkeenä, jolloin Lapinlahden kunta hankki<br />

kiinteistön ja korjautti rakennuksen käyttöönsä. Tällöin<br />

mm. kirkonpuolelle 1960-luvulla puhkaistut suuret myymälän<br />

ikkunat palautettiin aiempien kaltaisiksi. 2000-<br />

luvulla rakennus on myyty yksityiselle asuinkäyttöön.<br />

Kusti Kasurisen monipuolisen ja taitavan sepän maine<br />

levisi maakuntaan. Kiireisimpinä aikoina 1920-luvulla<br />

hänellä oli kaksi seppää takomassa ja apumiehiä 7-8.<br />

Tällöin pajaan rakennettiin kylkiäinen. Paja on ulkoasultaan<br />

ja sisätiloiltaan lähes alkuperäinen, mutta ahjo on<br />

purettu.<br />

Pihapiiriin kuuluvat 1920-luvun lopulla korotettu asuinrakennus,<br />

hirsinen pariaitta 1900-luvun alusta ja muita<br />

ulkorakennuksia eri ajoilta.<br />

Asema-alue<br />

Bruno Granholm v. 1902<br />

Valintaperuste: R, H, M<br />

Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />

Asemarakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Asema kuuluu Kuopio–Iisalmi osuuteen <strong>Savon</strong> radasta,<br />

jonka rakentaminen oli aloitettu Kuopiosta v. 1898. Rataosuuden<br />

rakennusten suunnitelmat laati rautatiehallituksen<br />

arkkitehti Bruno Granholm. Asemat oli kokonsa<br />

ja merkittävyytensä mukaan jaettu luokkiin I-V sekä pysäkkeihin<br />

ja laitureihin.<br />

Lapinlahden v. 1902 valmistunut asema on edustava<br />

kokonaisuus V-luokan asemasta, jossa on yhtenäinen<br />

rakennuskanta ja hyvin hoidettu asemapuisto. V-luokan<br />

asemassa oli toisessa päässä asemapäällikön yhden huoneen<br />

ja keittiön kokoinen asunto ja toisessa päässä oli<br />

odotushuone ja pieni huone. Vuonna 1927 rakennusta<br />

laajennettiin alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen.<br />

103

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!