pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mäen museotie) varteen tai hieman syrjään siitä omien<br />
tilusteidensä päähän. Rehevä piha- ja tienvarsipuusto<br />
liittää kylätien kauniisti osaksi kulttuurimaisemaa. Pellot<br />
levittäytyvät talojen takana mäen laelle ja länsirinteille.<br />
Tilat ovat suuria ja vauraita ja hallitsevat dramaattisesti<br />
maisemaa jyrkän rinteen päältä. Kylän pohjoispäässä on<br />
mökkejä ja muuta vanhaa tienvarsiasutusta.<br />
Nikkilänmäen yksityinen tie on Leppävirran ja koko<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> vanhimpia, edelleen käytössä olevia teitä.<br />
Leppävirran talonpojat raivasivat tielinjan 1600-luvulla,<br />
jolloin se palveli postiliikennettä ratsupolkuna. 1770-<br />
luvun lopulla tie kunnostettiin kärryillä kuljettavaksi<br />
kuninkaantieksi ja se tuli osaksi <strong>Savon</strong>tietä, joka yhdisti<br />
Suomenlahden ja ohjanlahden rannikkokaupungit. Nykyinen<br />
viitostie kulki Nikkilänmäen tietä pitkin 1950-<br />
luvulle saakka, jolloin tielinjaus oikaistiin Nikkilänmäen<br />
itäpuolelta.<br />
Nikkilänmäen maisema on poikkeuksellisen kaunis ja<br />
edustava mäkikyläkokonaisuus, jonka ehjänä säilymistä<br />
museotie on tukenut. Kauniisti kylätielle aukeava maisema<br />
vanhoine tiloineen, laitumineen ja niittyineen ilmentää<br />
monipuolisesti seudun kulttuurihistoriaa.<br />
Kalmalahden taistelun muistomerkki<br />
V. 1808 taistelun muistoksi v. 1933 pystytetty<br />
Valintaperuste: H<br />
Tien pohjoispäässä, museotieopasreiden vieressä on<br />
Kalmalahdessa v. 1808 käydyn taistelun muistomerkki,<br />
jonka Leppävirran suojeluskunta pystytti v. 1933.<br />
Lötjölä<br />
1900-luvun vaihteessa.<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Museotien pohjoispäähän on vanhastaan sijoittunut<br />
mökkejä ym. tienvarsiasutusta. Lötjölä kuitenkin edustaa<br />
varakkaamman kansanosan rakentamista. Talon on<br />
todennäköisesti rakennuttanut kruununvouti Kalonius<br />
1900-luvun vaihteessa.<br />
Pekkala<br />
rakennukset 1870-luvulla<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Nikkilänmäki, kuva: Mervi Koskinen<br />
Liikemies ja kauppias Pekka Kansanen rakennutti tilan<br />
yksikerroksen päärakennuksen ja kivinavetan samoihin<br />
aikoihin kuin kirkonkylällä kauppakartanonsa (v. 1878).<br />
Pekkalan vanha maatilapiha sijaitsee jyrkästi nousevalla<br />
mäellä, josta etenkin luonnonkivinavetta näkyy alhaalla<br />
kulkevalle viitostielle. Navetta edustaa seudullista 1800-<br />
luvun lohkokivestä tai peltokivistä muurattua navettarakennustyyppiä.<br />
Kivi näyttää olleen alueella myös<br />
pienempien tilojen karjasuojissa käytetty rakennusmateriaali,<br />
kun siitä maakunnan pohjoisemmissa osissa<br />
rakensivat vain varakkaimmat porakivitekniikan yleistyttyä<br />
1900-luvun vaihteessa. Särkykivi- ja peltokivinavetat<br />
ovat maakunnan pohjoisosissa harvinaisia.<br />
Talousrakennuksiin kuuluu mm. maidonkäsittelyyn ja<br />
-jäähdytystiloiksi rakennettu aitta, jota tarvittiin voin valmistamiseen<br />
myyntiä varten. Kauppias Pekka Kansanen<br />
vei voita laivoillaan aina Pietariin asti. Tilan riihessä vilja<br />
puitiin hevoskierron avulla.<br />
Anttila<br />
Pohjalaisten rakennusmiesten rakentama v. 1870.<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Nimensä talo on saanut viimeisiltä omistajiltaan, Lötjösiltä,<br />
jotka ostivat paikan v. 1958. Rakennuksen nikkarityylinen<br />
ulkovuoraus koristeellisine puuleikkauksineen ja<br />
ikkunoineen on säilynyt, joskin pitkään asumattomana<br />
olon uhkana on rakennuksen ränsistyminen ja pihan<br />
pusikoituminen.<br />
Nikkilänmäki<br />
ei inventointia<br />
Valintaperuste: M<br />
Tien pohjoispäässä on vanha peltojensa keskellä oleva<br />
maatilan pihapiiri. Komean kuusiaidan kehystämään pihaan<br />
johtaa koivukuja. Asuinrakennus on 1940-1950-<br />
luvulta.<br />
Anttila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Anttilan edelleen maanviljelystä harjoittava tila sijaitsee<br />
Pekkalan vieressä tämän eteläpuolella. Tila on ollut samalla<br />
suvulla vuodesta 1738 lähtien.<br />
136
Change language