pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kerkonkoski on entisen Suur-Rautalammin vanhimpia<br />
myllypaikkoja. Ensimmäinen mylly koskeen rakennettiin<br />
jo 1700-luvun alkupuolella. Vuosina 1858-1885 koskessa<br />
toimi Hackman & Wahlin rakentama saha, josta<br />
nähtävästi on peräisin seudun kylien lankkurakennusten<br />
puutavara.<br />
Nykyinen myllyrakennus on valmistunut 1840-luvulla.<br />
Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien myllyn yhteydessä<br />
olevalla sähkölaitoksella tuotettiin sähköä kylälle<br />
vuoteen 1955 asti, jolloin loppui myös viljan jauhatus<br />
ja myllylaitteet myytiin. Vuonna 1979 jälkeen rakennus<br />
kunnostettiin kyläläisten talkoilla myllymuseoksi, johon<br />
jauhatuslaitteet saatiin Gust. Raninin myllystä Kuopiosta<br />
ja Pylkönkosken myllystä. Keski-Suomen vesistöihin rajoittuvien<br />
kuntien hanke saada kanavaväylä Iisveden–<br />
Konneveden-Keiteleen vesistöjen välille sai Suomen<br />
senaatin suostumuksen v. 1917. Laivaväylän pituudeksi<br />
tuli 25,5 km. Kerkonkosken kanava yhdistää Kiesimänjärven<br />
ja Niiniveden.<br />
Kanavaa varten perattiin Kerkonjokea vajaa 5 km v.<br />
1919-1927. Väylälle rakennetut sulut eroavat aikaisemmin<br />
muualle rakennetuista siten, että sulkuportit tehtiin<br />
raudasta puun sijasta. Vettä ei myöskään sulutettaessa<br />
lasketa porteissa olevien luukkujen kautta, vaan veden<br />
kulku tapahtuu sulkumuureissa olevien johtojen sisällä.<br />
Niiniveden puoleiseen saareen rakennettiin kanavamiehille<br />
asuinrakennus, sauna ja ulkorakennus. Kanavakasööri<br />
sai kanavan etelärannalta asunnon ja ulkohuoneen,<br />
jotka v. 1969 korvattiin uudella kanavahoitajan<br />
asuinrakennuksella. Nämä v. 1920-1921 valmistuneet<br />
rakennukset suunnitteli rautatiehallituksen rakennussuunnitteluosaston<br />
arkkitehti Thure Hellström. Kanavan<br />
valmistuttua tuli Saimaan kanavan alueita suunnitellut<br />
Martti Parikka suunnittelemaan Kerkonkosken varteen<br />
koristeistutuksia.<br />
Kerkonkosken kylän keskus syntyi joen pohjoiselle rannalle,<br />
jonne kaupat ja käsityöläisten asunnot keskittyivät<br />
vielä 1900-luvun alussa. Raitti kylän läpi kulki kosken yli<br />
puisen sillan, jonka kohdalla on säilynyt vanha puurakenteinen<br />
mylly. Kanavan valmistuttua 1920-luvulla kylä<br />
oli jo tasapainoisemmin ryhmittynyt joen molemmin<br />
puolin. Kylänraitin pohjoispuolella on vanhasta riihestä<br />
tehty seurojentalo, jonka edustalla aukeaa viehättävä<br />
Huttulan maatilan rakennusten ja peltojen muodostama<br />
kulttuurimaisema.<br />
1960-luvulla rakennettiin Vesannon maantietä varten<br />
uusi ja korkeampi maantiesilta 200 metriä idemmäksi<br />
ja vanha silta purettiin, mikä katkaisi Kerkonkosken kylänraitin.<br />
Vähitellen kylän kaikki kaupat ovat lopettaneet<br />
toimintansa.<br />
Kerkonkosken ala-aste<br />
ei ole tehty inventointia<br />
Valintaperuste: M, R<br />
2-kerr. tiilir/funktionalismi<br />
Kerkonkosken ala-aste, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
185
Change language