pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suurimman kaavatyön sai tehdäkseen Arkkitehti Bertel<br />
Jung, jolta Walter Ahlström tilasi asemakaavan perustettavaa<br />
Varkauden kauppalaa varten. Tämän, aiempaa<br />
Karl Lindahlin kaavaa mukailevan kaavan valmistuttua v.<br />
1927 Varkaudesta tuli kauppala, mutta valtioneuvosto<br />
ei vahvistanut Jungin suunnitelmaa. Vuoden 1932 asemakaavalain<br />
voimaan tultua kauppalan asemakaavoja<br />
laati arkkitehti Carolus Lindberg ja tehtaan alueen ja<br />
keskusta-alueiden kaavoja Ahlström osakeyhtiön arkkitehdikseen<br />
ottama Alvar Aalto. Ahlströminkadulle<br />
laatimassa kaavassa A. Aalto esitti aiempia kaavoja<br />
väljempää rakentamista. Alueiden rakentaminen alkoi<br />
kuitenkin varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen,<br />
jolloin saarelle alettiin rakentaa asuinkerrostaloja.<br />
Tällöin Ahlströminkadun akselisommitelma sai toisen<br />
päätteensä, kaupungintalon, jonka suunnitteli Varkauden<br />
kaupunkikuvaan epäilemättä merkittävimmin sodanjälkeen<br />
vaikuttanut arkkitehti Kalevi Väyrynen. Päiviönsaari<br />
oli Varkauden liikekeskus 1970-luvulle saakka,<br />
jolloin se siirtyi Pirtinvirran länsipuolelle Kauppakadulle.<br />
Entinen piirilääkärin talo (nyk. kotiseutukeskus)<br />
Asuinrakennus, valmistunut v. 1859<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.<br />
Varkauden ruukintoiminnan aikaisesta rakentamisesta<br />
on jäljellä Tyyskänniemeen v. 1859 tehtaan toimesta rakennettu<br />
lääkärinasunto ja väentuparakennus. Tehtaan<br />
rakentama lääkärintalo kertoo koulujen ja kirkon ohella<br />
1800-luvun tehdasyhdyskuntien monipuolisesta sosiaalitoimesta.<br />
Lääkärit asuivat Tyyskänniemen asunnossa vuoteen<br />
1947, jolloin valmistui sairaalan alueelle Männikkö (uusi<br />
lääkärinasunto). Tämän jälkeen vuoteen 1975 kiinteistö<br />
oli A. Ahlströmin johtajien asuntona ennen kuin<br />
se 1980-luvulla siirtyi kaupungin omistukseen. Vuonna<br />
1992 kaupunki lahjoitti ja peruskorjasi kiinteistön kotiseutukeskusta<br />
varten. Arkkitehti Erkki Helasvuon ja<br />
rakennusmestari Kauko Heikkisen suunnitteleman korjauksen<br />
tavoitteena oli rakennuksen palauttaminen alkuperäiseen<br />
hahmoonsa. Nykyisin rakennus on merkittävä<br />
osa Päiviönsaaren puistoaluetta.<br />
Entinen ruukinpatruunan asunto (nyk. virkamiesklubi)<br />
Siirretty paikalle v. 1876, peruskorjaus ja korotus Kalevi<br />
Väyrynen v. 1947<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.<br />
Nykyisin virkamiesklubina toimiva suuri puurakennus<br />
Paul Wahl & Co:n v. 1876 Terijoelta ruukin patruunoiden<br />
asunnoksi siirrättämä huvila. Rakennus säilyi tehtaan<br />
paikallisjohdon asuntona myös tehtaan omistuksen<br />
muutoksen jälkeen aina vuoteen 1947, jolloin se<br />
muutettiin kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnitelmin<br />
virkamiesklubiksi. Tällöin huvilasta tuli kokonaan<br />
kaksikerroksinen, lounaispäädyssä ollut torni purettiin,<br />
yläkertaan tuli vierashuoneita ja tilat palvelijoita varten.<br />
Piha-aluetta rajaa useampi piharakennus. Rakennus on<br />
merkittävä osa Päiviönsaaren puistoaluetta.<br />
Väinölä (nyk. kulttuuritoimisto)<br />
Rakennettu v. 1913<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.<br />
Väinölä rakennettiin alun perin tehtaan virkailijoiden<br />
asuntolaksi. Vuonna 1984 se muutettiin kulttuuritoimistoksi.<br />
Rakennuksen muista nykyisistä naapuritaloista<br />
poikkeava suuntaus kertoo aiemmasta Joroisten tien<br />
linjasta, jonka suuntaisesti rakennus entisen tehtaan hotellin<br />
tapaan oli sijoitettu.<br />
Entinen ruukinpatruunan asunto, kuva: Hanna Oijala<br />
268
Change language