pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Aitan ja navetan käsittävä piharakennus on siirretty<br />
nykyiselle paikalleen pappilasta, jossa se oli rovastin<br />
aittana. Piharakennukseen on myöhemmin tehty autotalli.<br />
Uimahuone ja leikkimökki ovat vuosisadan alusta.<br />
Lahden pohjukassa on sijainnut ennen myös suuri puutarha.<br />
Rantala<br />
Alun perin rakennettu torpaksi 1900-luvun alussa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Rantala on Päivärannan eteläpuolella sijaitseva, alun perin<br />
1900-luvun alussa Männistön tilan torpaksi rakennettu,<br />
kamarin ja huoneen käsittänyt talo. Seuraavina<br />
vuosikymmeninä rakennusta laajennettiin useampaan<br />
kertaan, mm. 1930-luvulla rakennuksen omistanut nimismies<br />
Havas laajensi taloa kanslia-huoneella, jona se<br />
palveli vuoteen 1950 asti. Hänen aikanaan rakennettiin<br />
myös nykyinen sauna ja aitta.<br />
Rantala on säilyttänyt talonpoikaisen ulkonäön ja sitä<br />
voisikin asunsa perusteella paremmin luonnehtia lomamökiksi<br />
kuin huvilaksi.<br />
Ukkola<br />
Päärakennus 1800-luvulta, aitat, navetta v. 1920 alussa<br />
Valintaperuste: R<br />
Kauempana maanviljelykseen sopimattomasta, maastoltaan<br />
jyrkkäpiirteisestä rantavyöhykkeestä sijaitsee Ukkolan<br />
entinen maatila, joka on ollut mm. kruununvoutien<br />
omistuksessa.<br />
Päärakennuksen ikää ei tunneta, mutta sen oletetaan<br />
olleen pystyssä ja julkisivuiltaan nykyisen kaltainen jo<br />
1870-luvulla. Tällöin tilaa oli tarjottu kappalaisen pappilaksi<br />
Harjulan pappilan palon jälkeen. Kappalainen ei<br />
kuitenkaan suostunut muuttamaan sanojensa mukaan<br />
”moiseen lasipalatsiin”. Rakennuksessa näyttääkin olevan<br />
tuon ajan rakentamiseen verrattuna poikkeuksellisen<br />
paljon lasipintaa. Hyvin harvinainen on myös sisääntulojulkisivun<br />
umpikuistin ja takajulkisivun avokuistien<br />
sijoitus rakennuksen runkolinjan sisäpuolelle. Rakennus<br />
edustaa sveitsiläistyyliä (uusgotiikan muoto puurakentamisen<br />
yhteydessä), joka näyttää levinneen erityisesti<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakuntien eteläisten kuntien suurtilojen<br />
ja kartanoiden rakennustyyliksi. Tunnusomaista näissä<br />
olivat koristeellisesti sahatut ja räystään alle asetetut<br />
konsolituet sekä ikkunavuorilaudat, joissa yläpuolta<br />
koristivat laudasta muotoillut kruunuaiheet ja hammaslistat.<br />
Ukkolan talossa on myös lehtisahalla muotoillut<br />
profiililautakaiteet, joita esiintyi alueen varakkaimpien<br />
talojen kuisteissa.<br />
Pihassa on aittarivi 1800-luvulta ja poikkeuksellisen<br />
myöhäinen lohkokivinavetta vuodelta 1920. Tällöin navetat<br />
tehtiin suurissa taloissa tyypillisemmin jo tiilestä.<br />
Alapihan päärakennus<br />
Päärakennus n. v. 1860<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Ukkolan tapaan kruununvoutien omistuksessa ollut Kulvikin<br />
kartano sijaitsee rantalinjasta kauempana ylevämmällä<br />
alueella. Päärakennuksen rakennutti oletettavasti<br />
kruununvouti Gustaf F. Kulvik (isäntänä v. 1859-1873).<br />
Alapihan päärakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
125
Change language