pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sisämaalaus uusittiin v. 1969 ja kirkko peruskorjattiin<br />
v. 2000-2002 Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy:n<br />
laatimien suunnitelmien mukaan.<br />
Kirkkoa ympäröi puistomaisen alueen muodostama<br />
hautausmaa-alue, jonka vanhimmat, Rutakon rukoushuonekunnan<br />
aikana v. 1855 perustetut osat sijaitsevat<br />
kirkon etelä- ja länsipuolella. Vuonna 1921 hautausmaata<br />
laajennettiin yhdestä hehtaarista neljän hehtaarin<br />
kokoiseksi. Vanhat puiset ja peltiset hautamuistomerkit<br />
ovat alueelta hävinneet, jäljellä on joitain valurautaisia<br />
ristejä. Nämä sekä muutama vanha korkea hautakivi<br />
sijoittuvat hautausmaan itäiselle sivulle. Kirkon etupuolelle<br />
on sijoitettu sankarihautausmaa-alue.<br />
Hautausmaata ja kirkkoa ympäröimään Stenbäck oli<br />
suunnitellut puu- ja kivirakenteiset aidat, joihin kuului<br />
takorautarautaportit. Kiviaitaa ja portteja ei kuitenkaan<br />
toteutettu ja puuaitakin poikkesi Stenbäckin suunnitelmista.<br />
Aidan rakentamista tosin käsiteltiin kirkon rakennustoimikunnan<br />
kokouksissa usean vuoden ajan, mutta<br />
kun yhtään urakkatarjousta rakentamiseen ei saatu,<br />
päätettiin hankkeesta luopua ja aitaa varten hankitut<br />
kivet käyttää pappilan rakennustarpeiksi. (lähde ”Ylä-<br />
<strong>Savon</strong> kirkot” M-T. Knapas)<br />
Pappila<br />
W.W. Wuorimo, päärakennus on valmistunut v. 1919<br />
Valintaperuste: R<br />
Iisalmeen kuuluneen Rutakon rukoushuonekunnan<br />
saarnaajalle oli rakennettu v. 1857 pappila Sonkalahden<br />
rannalle. Nykyinen pappilan päärakennus on valmistunut<br />
v. 1919 W.W. Wuorimon signeeraamilla piirustuksilla.<br />
Samoihin aikoihin valmistuivat myös Wuorimon<br />
suunnittelemat navetta, talli, tuparakennus sekä edelleen<br />
pihapiirissä olevat sauna ja aitat. Tuparakennuksen<br />
paikalla on nykyisin v. 1980 rakennettu autotalli.<br />
Taitekattoisessa päärakennuksessa ja vilja-aitassa on<br />
myöhäisjugendin piirteitä, piha-aitan luhtityyppi oli<br />
suosittu erityisesti 1920-luvun klassismin aikana. Lautavuoratun<br />
päärakennuksen sivulle rakennettiin v. 1939<br />
seurakuntavirastoa varten tiilirunkoinen arkistosiipi, joka<br />
v. 1976 purettiin. Myös 1960-luvulla tehdyt suurehkot<br />
huonetilojen muutokset on myöhemmissä korjauksissa<br />
palautettu lähemmäs alkuperäistä. Ikkunat ovat 1970-<br />
luvulla uusittuja. Rakennus toimii edelleen pappilana.<br />
(Lähde Kuopion läänin pappilat)<br />
Sonkajärven kirkonkylään v. 1961 valmistunut ortodoksinen<br />
rukoushuone on hyvä esimerkki arkkitehti Ilmari<br />
Ahosen töiksi helposti tunnistettavista monista ortodoksirukoushuoneista,<br />
joille oli muita suunnittelijoita<br />
selvemmin ominaista 1950-luvun rakennusaiheiden ja<br />
-tekniikan soveltaminen ortodoksiliturgian vaatimaan<br />
tilaohjelmaan. Osaa Ahosen piirustuksista käytettiin<br />
tyyppipiirustusten tavoin useamman kirkon rakentamisen,<br />
kuten Sonkajärven rukoushuoneen, joka on kopio<br />
vuotta aiemmin valmistuneesta Maaningan kirkonkylän<br />
rukoushuoneesta. Näiden Ilmari Ahosen suunnittelemien<br />
kohteiden yhteisinä piirteinä oli yleensä jyrkähkö<br />
kourutiilellä katettu katto, sileällä pystylaudoituksella<br />
verhoillut ulkoseinät ja tasasivuisten, kuusikulmaisten<br />
ikkunoiden käyttö. Ikkunoiden sommittelu julkisivuissa<br />
on hyvin harkittua. Usein keinona luoda rauhallinen ja<br />
tasapainoinen julkisivu oli yhden pienen ikkunan sijoittaminen<br />
toiselle pitkälle sivulle (vrt. Sonkajärven rukoushuoneen<br />
takajulkisivu).<br />
Sonkajärven kirkonkylän ortodoksisen rukoushuoneen<br />
pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Sivuiltaan<br />
avoin kellotorni on sijoitettu runkohuoneen katonharjan<br />
jatkoksi sisäänkäynnin yläpuolelle kuten Rautalammin<br />
ortodoksikirkossa. Kummassakin rakennuksessa on<br />
myös sisäänkäyntiportaikko suojattu kellotornin alaosan<br />
viistoilla seinäkkeillä. Rukoushuoneen valaistus on poikkeuksellisesti<br />
ratkaistu kattoikkunoilla.<br />
Entinen Osuuspankki<br />
Valmistunut v. 1928<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Vuonna 1908 perustettu Rutakon Osuuskassa toimi<br />
aluksi Taipaleen talon kamarissa ja kansakoululla. Vuonna<br />
1928 osuuskassa rakennutti oman liike- ja asuintalonsa.<br />
Rakennuksessa on säilynyt alkuperäisten ikkunoiden ja<br />
ulko-oven lisäksi mm. näiden rappauksella muotoillut<br />
kehysprofiloinnit. Sisääntuloporras kadulle on uusittu.<br />
Rakennusajalleen tyypillisesti talo sijaitsee kiinni katulinjassa<br />
ja on kaksikerroksinen. Katukerros on edelleen<br />
varattu liiketiloiksi ja yläkerta asuinhuoneiksi Tiilestä<br />
muurattu ja rapattu, julkisivusommittelultaan ankaran<br />
symmetrinen klassismia edustava rakennus on aikoinaan<br />
ollut kirkonkylällä varmasti kunnioitusta herättävä.<br />
Osuuspankki lopetti toimintansa rakennuksessa v.<br />
1962.<br />
Entinen lääkäritalo<br />
V.B. Adolfsson (valmistunut n. v. 1931)<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Ortodoksinen rukoushuone<br />
Arkkitehti Ilmari Ahonen (valmistunut v. 1961)<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Entinen lääkäritalo,<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
204
Change language