pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
olisi tarvinnut. Rakennukseen tuli 10 potilashuonetta,<br />
kanslia ja keittiötilat sekä yläkertaan kaksi asuntoa hoitajille.<br />
Takapihalle järjestettiin korkealla teräsaidalla rajattu<br />
potilaiden ulkoilupiha.<br />
Vuonna 1953 rakennukseen asennettiin sähköt ja keskuslämmitys.<br />
Vuonna 1961 käyttö mielisairaalana päättyi<br />
ja tilaan sijoitettiin Ikälän vuodeosasto. Vuonna 1981<br />
talo myytiin yksityisomistukseen.<br />
Seinät ovat olleet aikoinaan maalaamatonta vaakalautaa,<br />
yläosassa on ollut pystypanelointi. Rakennus<br />
edustaa julkisivuiltaan hyvin niukkaeleistä klassisismia,<br />
tyyliaiheina miltei vain kuistin antiikkihenkinen päätykolmiokatos<br />
ja pilarit.<br />
Rakennukselta johtaa Ikälän pihaan viehättävä pihtakuusikuja.<br />
Kirkonkylän yksittäiset kohteet<br />
Vanha Pappila / Kirkkoherran pappila<br />
Valmistunut noin v. 1829, suuria korjauksia ja muutoksia<br />
v. 1881 ja v. 1981<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Pielavesi itsenäistyi omaksi kirkkoherrankunnaksi v.<br />
18<strong>11</strong>, mutta pappila valmistui vasta 1820-luvun lopulla.<br />
Rakennuksen pohjakaava oli sovellutus 1700-luvun virkatalojen<br />
huonejärjestyksestä. Pappilarakennuksen keskellä<br />
oli korkea sali, pohjoispäädyssä keittiö ja kamari<br />
sekä eteläpäädyssä kaksi kamaria. Ulkoeteiseen nousi<br />
kuistin molemmilla sivuilta portaat. Ullakolla oli kaksi<br />
lämmitettävää vinttikamaria.<br />
Vuonna 1846 ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin seuraavana<br />
vuonna öljymaalilla. Vuonna 1881 rakennusta<br />
jatkettiin puolet pidemmäksi ja alkuperäinen taitteinen<br />
lautakatto uusittiin päreillä katetuksi satulakatoksi. Samalla<br />
rakennettiin nykyiset kolme sisäänkäyntiä. Peruskorjaus<br />
tehtiin samanaikaisesti Pielaveden uuden kirkon<br />
ulkovuoraustyön kanssa, mistä kertoo myös joidenkin<br />
vuorausdetaljien samankaltaisuus: mm. keskimmäisen<br />
kuistin nelisakarainen ikkuna on täsmälleen kirkon julkisivuissa<br />
olevan ikkunan kaltainen.<br />
Vuonna 1959 rakennettiin kirkkoherralle uusi pappilarakennus<br />
lähelle vanhaa, joka muutettiin tällöin seurakuntataloksi.<br />
Rakennus peruskorjattiin v. 1981 ja viereen<br />
rakennettiin kaksi uudisrakennusta nuoriso- ym.<br />
seurakuntatiloineen. Näiden paikoilla sijaitsivat aikoinaan<br />
pappilan ulkorakennukset.<br />
Suojala<br />
Arkkitehti Eino Pitkänen, suunniteltu v. 1927<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Suojala on arkkitehti Eino Pitkäsen varhaiskauden työ.<br />
Taloa ei täysin rakennettu piirustusten mukaan. Rakennukseen<br />
käytettiin paikalla olleen VPK:n talon rakenteita<br />
kuten osia kivijalasta ja hirsiseinistä. Osa sisäovista on<br />
jugendhenkisiä, mistä voi päätellä niiden saattavan olla<br />
peräisin aiemmasta VPK:n talossa.<br />
Suojala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Talon omisti VPK vuoteen 1928, jolloin se siirtyi suojeluskunnalle.<br />
Suojeluskuntien lakkautuksen jälkeen v. 1944<br />
talo oli vuoteen 1958 Pielaveden Hevosystäväinseuralla,<br />
jolta se siirtyi eri urheiluseurojen ja VPK:n muodostamalle<br />
yhtiölle. Vuonna 1992 talo lahjoitettiin Pielavesiseuralle,<br />
joka korjautti talon palauttaen sen vastaamaan<br />
alkuperäistä asua. Korjaussuunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto<br />
Hannu Puurunen Oy.<br />
Rannankylän koulu<br />
Rietrik Pulkkinen, puurakennus valmistui v. 1884<br />
Rapattupintainen koulu on valmistunut v. 1959<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Rannankylän puukoulu, Pielaveden vanhin koulu valmistui<br />
v. 1884. Rakentamiseen käytettiin Kirkkosaaresta puretun<br />
vanhan kirkon hirsiä. Kivijalan kivet tuotiin kirkon<br />
kiviaidasta. Koska koulusta aiottiin tehdä niin suuri, että<br />
se riittäisi ”ikuisiksi ajoiksi”, riittivät hirret kuitenkin vain<br />
yhden varvin verran ikkunoiden yläpuolelle. Kivijalan kivet<br />
tuotiin Kirkkosaaresta kirkon kiviaidasta.<br />
Koulua korotettiin v. 1925 arkkitehti Toivo Salervon piirustuksin<br />
siten, että yläkertaan tuli voimistelu- ja veistosali.<br />
Puukoulun ikkunat ja ulko-ovet uusittiin v. 1988.<br />
Oppilasmäärän kasvettua puukoulun viereen rakennettiin<br />
v. 1959 lisärakennus, johon tuli koululuokkien lisäksi<br />
voimistelusali, kerhohuone ja neljä asuntoa opettajille<br />
sekä kunnankirjasto. Rakennuksen ulkohahmoon antaa<br />
lisänsä viimeisimmässä peruskorjauksessa asennetun koneellisen<br />
ilmastoinnin vaatimuksesta katolle rakennettu<br />
suuri konehuone.<br />
Taloon tuli juhlasali, kahvila, suojeluskunnan kanslia<br />
sekä asunnot vahtimestarille ja aluemestarille.<br />
159
Change language