pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

Ortodoksinen rukoushuone, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy
Alapitkän rukoushuoneen suunnitteli arkkitehti Kaj Englund,
joka oli myös monipuolisesti mukana jälleenrakennuskauden
asuntotyyppien kehittämisessä. Alapitkän
rukoushuoneen mallin Englund otti kuitenkin suoraan
Suomen itärajantakaisista hirsirunkoisista rukoushuoneista.
Myöhemmät rukoushuoneet rakennettiin tavallisesti
jälleenrakennustoimikunnan toimesta kehitettyjen
tyyppipiirustusten mukaan.
Alapitkän rukoushuone oli 1960-luvulle vuoraamaton,
minkä jälkeen se on vuorattu rimalaudoituksella. 1980-
1990-luvuilla rakennusta on muokattu perinteisemmän
näköiseksi lisäämällä lautakatto ja julkisivuihin koristelistoja.
Alapitkän hovi
Valintaperuste: H, M
Alapitkän hovin nimellä tunnettu maatilan pihapiiri sijaitsee
näkyvällä paikalla valtatien varrella. Pihaan johtaa
komea kuusikuja. Kirjailija Johannes Linnankoski asui
Hovin tilalla v. 1907 ja viimeisteli talon ullakkohuoneessa
Pakolaiset -näytelmän.
Hirsirunkoinen päärakennus on tehty 1800-luvulla. Rakennuksen
ulkonäköä ja huonejakoa on muutettu moneen
otteeseen. Viimeisimmässä korjauksessa ulkonäkö
on pyritty palauttamaan perinteisemmän näköiseksi.
Pihapiiriin kuuluvat myös pikkuaitta, luhtiaitta, kivinavetta
ja työtupa.
Alapitkän hovi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy
Alapitkän asema
Bruno Granholm v. 1902
Valintaperuste: R, H, M
Asema kuuluu Kuopio-Iisalmi osuuteen Savon radasta,
jonka rakentaminen oli aloitettu Kuopiosta v. 1898. Rataosuuden
rakennusten suunnitelmat laati rautatiehallituksen
arkkitehti Bruno Granholm.
Alkujaan asemarakennus käsitti vain radansuuntaisen
osan, muu osa on 1920-luvun tehtyä laajennusta.
Rakennuksessa oli aikoinaan odotushuoneen ja virkahuoneen
lisäksi asemapäällikön asunto. Alapitkän asemarakennuksessa
on poikkeavaa se, että laajennuksen
jälkeen talo sijaitsee ikään kuin pääty radalle päin, tavallisesti
asemat ovat aina radan suuntaisia.
116