pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tuvan yli 100 vuotta vanha uuni on muurattu hirsikehikolle<br />
kuten myös Heikkisenahon tuvan uuni. Pihaan<br />
kuuluu aittoja 1700- ja 1800-luvuilta.<br />
Koskenjoen kylä<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Koskenjoen kulttuurimaisema edustaa <strong>Pohjois</strong>-Savossa<br />
harvinaista joenvarsiasutusta, joka on sijoittunut Osmanginjärven<br />
ja kirkonkylän välisen koskenjoen ja sen<br />
koillisrantaa seuraavan maantien varrelle. Tilakeskukset<br />
ympäröivine viljelmineen antavat maisemalle tasapainoisen<br />
ja eheän ilmeen. Rannoiltaan pääosin avoin joki<br />
kulkee loivapiirteisenä, melko huomaamattomana peltojen<br />
halki. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta<br />
(Suvannon ja Palosen aitat), mutta kyläkuvalle on tunnusomaisempaa<br />
1900-luvun rakennuskanta).<br />
Maisema-alueet<br />
Ryönänjoki ja Honkaranta<br />
Valintaperuste: M, savolainen harvarakenteinen rantaasutus,<br />
Maisemainventointi 2009<br />
Ryönänjoen kylä levittäytyy Kiurujärven länsirannalle ja<br />
Kiurujärveen laskevan yönänjoen ympärille. Honkarannan<br />
kylä on Kiurujärven itärannalla. Kapea Syväsalmi<br />
yhdistää kyliä.<br />
Pellot ovat keskittyneet Kiurujärven ja Ryönänjoen viljavalle<br />
rantavyöhykkeelle. Kaunis viljelymaisema avautuu<br />
Kiurujärvelle ja Ryönänjoelle. Asutus on ylempänä<br />
rannasta, pellon ja metsän rajassa. Vauraat maatilojen<br />
pihapiirit hallitsevat maisemaa omilta kumpareiltaan<br />
peltojensa keskellä. Pellot, puustoiset pihapiirit ja rannat<br />
sekä metsäsaarekkeet lomittuvat luontevasti toisiinsa.<br />
Rantaan johtavat koivukujat kertovat vesireitin tärkeyttä.<br />
Ympäröivä maasto on pinnanmuodoiltaan tasaista.<br />
Ryönänjoki ja Honkaranta kuuluvat Kiuruveden vanhimpiin<br />
kyliin. Kylien elinkeino- ja asutusrakenteeseen<br />
ovat vaikuttaneet hyvät kulkuyhteydet. Vesireitit olivat<br />
ensimmäisiä kulkuväyliä. Iisalmen vesireitin varhaisesta<br />
merkityksestä kertoo rantojen tuntumasta löytyvä runsas<br />
arkeologinen kulttuuriperintö, joka ulottuu kivikaudelta<br />
rautakauteen.<br />
Laivaliikenne Kiurujärvellä alkoi viime vuosisadan loppupuolella.<br />
Vilkkaimmillaan se oli vuosisadan alkupuolella,<br />
kun pitkään ajettu Kiurujoen kanavointihanke toteutui<br />
vuonna 1906. Laivareitin vakiopysähdyspaikkoja oli<br />
Ryönässä, Rytkynniemessä, Karsikolla ja Lapinniemessä.<br />
Kiuruveden ensimmäinen varsinainen maantie Runnilta<br />
kirkonkylään rakennettiin 1850-luvulla Kiurujärven eteläpuolelle.<br />
Näin Ryönänjoelta oli varhain myös tieyhteydet<br />
ulkomaailmaan.<br />
Ryönänjoen historian erityispiirteenä on varhainen teollisuus-<br />
ja yritystoiminta. Ryonänjoella toimi aikoinaan<br />
kolme mylly- ja sahalaitosta, joista on jäljellä vielä yksi<br />
myllyrakennus.<br />
Vanhat maatilat ovat säilyttäneet hallitsevan asemansa<br />
maisemassa ja kylärakenne on varsin alkuperäinen. Rakennuskanta<br />
on molemmissa kylissä kerroksellista: vanhaa<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa<br />
on säilynyt runsaasti, pihapiireissä on myös uudempia<br />
rakennuksia.<br />
Rajaus sisältää Ryönänjoen ja Honkarannan kylien keskusalueet,<br />
joita Kiurujärven Syvänsalmi yhdistää. Rajaus<br />
seuraa luontevia metsän reunavyöhykkeitä.<br />
Heikkisenaho<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Heikkisenaho on v. 1891 muodostetun vanhan maatilan<br />
pihapiiri, jossa kaikki rakennukset, pientä latoa lukuun<br />
ottamatta, on rakennettu ennen toista maailmansotaa.<br />
Maalaamattomine hirsipintoineen rakennukset luovat<br />
viehättävän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Asuinrakennuksen<br />
tupa on rakennettu 1800-luvulla, keittiö ja kamarit<br />
v. 1927.<br />
Pihaan kuuluu kolmiosainen puotitallirakennus sekä hirsirunkoinen<br />
v. 1938 rakennettu navetta. Tulotien varrella<br />
on eloaitta. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihipiha, joskin<br />
sen rakennukset ovat varsin huonokuntoiset. Pihaa<br />
ympäröiviä peltoalueita kiertää kiviaitoja. Rakennuksissa<br />
on säilynyt vanhat sisustukset, joka nostaa kohteen arvoa.<br />
Ryönänjoki, viljelysmaisema, kuva: Mervi Koskinen<br />
96
Change language