pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Anttola<br />
Rakennettu v. 1854, muutoksia 1900-luvun alussa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Anttola on Leppävirran lukkari Anders Lundsonin v.<br />
1854 rakentama ja hänen mukaan nimensä saanut<br />
talo. Aiemmin paikalla oli läheisen Vokkolan kartanon,<br />
Laakunharjun torppa. Samainen lukkari oli aiemmin<br />
rakentanut Kallion asuinrakennuksen. Vuodesta 1907<br />
vuoteen 1975 rakennuksen omisti suntio ja suutari<br />
Lukkarinen. Tämän jälkeen omistus siirtyi pariksi vuosikymmeneksi<br />
kunnalle, joka myi talon jälleen yksityiselle<br />
asuntokäyttöön.<br />
Talon rakennushistorian näkyvin muutos on ollut 1900-<br />
luvun alussa aumakaton muutos jyrkäksi satulakatoksi,<br />
jolloin myös kuistia korotettiin. Vuonna 1991 peruskorjauksessa<br />
palautettiin rakennuksen alkuperäinen karoliininen<br />
asu. Pihapiirin talousrakennukset on purettu<br />
1980-luvulla.<br />
Leppävirran Nuorisoseuran talo<br />
Valmistui v. 1902<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kalmalahden entinen koulu, nykyinen Mansikkaharjun<br />
retkeilymaja<br />
1907<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Näkyvällä paikalla Kuopioon johtavan valtatien varrella<br />
sijaitseva Kalmalahden koulu rakennettiin v. 1907 vanhan,<br />
huonokuntoiseksi todetun koulun tilalle, joka oli<br />
aloittanut poikakouluna v. 1872. Koulu kuuluu nähtävästi<br />
vuosisadan vaihteen mallipiirustusten mukaan rakennettuihin<br />
koulurakennuksiin, joita Leppävirralla on<br />
mm. Saahkarlahden koulu.<br />
Kalmalahden koulu on muutettu 2000-luvulla Mansikkaharjun<br />
retkeilymajaksi. Piharakennus on 1950-luvulta.<br />
Sorsakoski<br />
Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdys-kunta<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Tontti saatiin lahjoituksena Vokkolan kartanon omistajalta<br />
Emil Enwaldilta. Hirsinen talo valmistui v. 1902 Leppävirran<br />
VPK.n ja NS:n yhteishankkeena. Vuonna 1936<br />
VPK toiminta tyrehtyi ja talon käyttö jäi kokonaan nuorisoseuralle.<br />
1950-luvulta alkaen talon käytön taantuessa<br />
myös sen kunto pääsi ränsistymään, kunnes v. 1981<br />
purku-uhan saaneena taloa alettiin kunnostaa talkootöillä.<br />
Tällöin rakennusta laajennettiin, kuisti uusittiin<br />
kokonaan ja rakennettiin kellari sosiaalitiloja varten.<br />
Kallion pappila<br />
1840<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Hautausmaan eteläpuolella puistomainen vyöhyke jatkuu<br />
nuorisoseurantalolle ja Kallion pappilalle, jotka<br />
muodostavat pihoineen viihtyisän kokonaisuuden.<br />
Kallion pappilan rakennutti 1840-luvulla Leppävirran<br />
lukkariksi v. 1823 valittu Anders Lundson, paikkaa kutsuttiin<br />
tällöin Tanssikallioksi. Paikka kulki monen omistajan,<br />
mm. kruununvouti Gustaf Kulvikin kautta seurakunnalle<br />
v. 1944. Muutaman vuoden kuluttua tilasta<br />
päätettiin ensimmäisenä kappalaisen pappilana, koska<br />
aiempaa Harjulan kappalaisen pappilaa pidettiin sijainniltaan<br />
kaukaisena.<br />
Vuonna 1963 peruskorjauksessa talon toiseen päätyyn<br />
tehtiin seurakuntasisaren tilat. Myöhemmin rakennukseen<br />
on saneerattu kolme vuokrahuoneistoa.<br />
Teollisuusrakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille kehittynyt<br />
teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun<br />
loppupuolella Sisä-Suomen vesistöjen yhteyteen perustettuja<br />
pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on<br />
vastannut myös asuntojen ja peruspalvelujen rakentamisesta.<br />
Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet<br />
käytössä Suomen kotitalouksissa 1500-luvun alkupuolelta<br />
alkaen.<br />
Tehdasalue on syntynyt Sorsajoen koskien varrelle, jossa<br />
tehtaan vanhat rakennukset sijoittuvat kylän pääraitin<br />
Sorsakoskentien varteen. Rakentaminen on pienimittakaavaista<br />
ja jyrkkäpiirteisen maaston muotoihin hyvin<br />
sovitettu, mikä luo asuin- ja tehdasympäristölle viihtyisän<br />
puistomaisen ilmeen. Teollisuuden säilyminen edelleen<br />
alueella on eduksi ympäristölle ja kuten Juankosken taajamassa,<br />
monikerroksinen tehdasalueen rakennuskanta<br />
kylän keskellä edustaa historiallista jatkuvuutta.<br />
127
Change language