pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kinnulanlahden aravatalot, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Yhdessä Kinnulankadun aravatalojen ja Kinnulankadun<br />
toiselle puolelle rakennettujen pientalojen kanssa entinen<br />
terveystalo muodostavat monipuolisen ja miljööltään<br />
kodikkaan sodanjälkeisen ympäristökokonaisuuden.<br />
Kauppakatu<br />
Rakentaminen pääasiassa 1940-luvun jälkeen<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Kuvaus<br />
Varkauden Kauppakatu on mittakaavaltaan sekä kaupunki-<br />
ja katukuvaltaan yhtenäinen, pääosin 1940-50-<br />
luvun liike- ja asuinrakennusten reunustama katumiljöö<br />
kaupungin keskustassa. Se on edustava esimerkki aktiivisen<br />
kaupunginarkkitehdin suunnittelun vaikutuksesta<br />
kaupunkikuvaan.<br />
Sotien jälkeen Varkauden toiseksi keskukseksi Päiviönsaaren<br />
ohella kehittyi Taulumäen kaupunginosa ja sen<br />
pääkatu Kauppakatu. Sen katutilassa on yhtenäinen<br />
rakennusten mittakaava ja sijoittelu sekä erityisesti eteläpäässä<br />
myös arkkitehtuuri. Pääosa kolmikerroksisten<br />
rakennusten suunnittelijoista on tunnustettuja arkkitehteja,<br />
monet talot ovat kaupunginarkkitehti Kalevi<br />
Väyrysen töitä. Kauppakadun päässä näkyy Väyrysen<br />
suunnittelema korkea vesitorni, jossa on myös asuntoja.<br />
Väyrysen 1940-50-luvulla kaupunginarkkitehtina muovaamaa<br />
Varkauden kaupunkikuvaa arvostetaan esteettisesti<br />
ja teknisesti kestävänä.<br />
Päiviönsaaresta Taulumäelle kulki aikoinaan vanha Mikkelin<br />
tie, jonka vartta ensin asuttivat 1800-luvulla konepajateollisuuden<br />
työntekijät. 1940-luvulla siirtoväki<br />
perusti tienvarteen liikkeitään ja liike-elämä vilkastui<br />
vähitellen. Alueesta kehkeytyi vähitellen Varkauden<br />
kaupallinen keskus, mihin vaikutti merkittävästi 1970-<br />
luvulla rakennettu Taipaleentie, joka myös katkaisi kadun<br />
eteläpäästä siten, että kauppatoiminnat keskittyivät<br />
Taipaleenkadun pohjoispuolelle.<br />
Useat rakennukset ovat kaupunginarkkitehti Kalevi<br />
Väyrysen tai muiden tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia,<br />
pääosin kolmikerroksisia, toisiinsa hyvin sopivia<br />
taloja. Taloissa oli aiempien vuosikymmenien kauppatalojen<br />
tapaan katukerroksissa liike- ja toimitiloja ja yläkerroksissa<br />
asuinhuoneistoja. Yleisilmeeltään katu edustaa<br />
1950-luvun rakentamista, jonka mittasuhteita uudempi<br />
rakentaminen noudattaa.<br />
Yksittäisistä rakennuksista merkittävimpiä ovat kuitenkin<br />
1940-1950-lukujen rakennukset huolellisesti ja<br />
tyylikkäästi toteutettuine detaljeineen. Tyylipiirteiltään<br />
mielenkiintoinen on mm. Kalevi Väyrysen suunnittelema<br />
ja v. 1954 valmistunut Kauppakatu 16, jonka funktionalistinen<br />
ilme tuo mieleen 1930-luvun lopulla Eino<br />
Pitkäsen suunnittelemat liiketalot Iisalmessa ja Kuopiossa.<br />
Mielenkiintoinen on myös Kesko Oy:n rakennustoimistossa<br />
Seppo Hytösen suunnittelema Leunankulma<br />
1950-luvun muodikkaisiin uutuuksiin kuuluvine viistoine<br />
erkkeri-ikkunoineen.<br />
273
Change language