pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nilsiän kirkko kuuluu vielä uusgotiikan vaiheeseen keskiakselille<br />
sijoitettuine päätytorneineen ja suippokaariikkunoineen,<br />
joskin julkisivumateriaalina on punatiilen<br />
sijasta kansallisromantiikan aikana suosittu paikallinen<br />
kivimateriaali, tässä tapauksessa Tahkovuoresta louhittu<br />
kvartsiitti. Myös detaljeissa näkyy kansallisromantiikka,<br />
kuten keskiaikaisten kivikirkkojen päätyihin viittaavissa<br />
poikkilaivojen päätykolmioissa, jotka ovat yläosiltaan<br />
rapattuja. Stenbäckin Nilsiän kirkon aikoihin suunnittelema<br />
Muuruveden kirkko oli julkisivuiltaan selkeästi<br />
kansallisromanttinen.<br />
Rakennusmestarina toimi monissa seudun kivirakennustöissä<br />
mukana ollut Kalle Alfred Honkavaara, joka tuli<br />
Nilsiän kirkon työmaalle Muuruveden kirkon valmistuttua.<br />
Suurin sisäpuolen korjauksista tehtiin v. 1939-1940, jolloin<br />
asennettiin keskuslämmitys, uusittiin saarnastuoli ja<br />
sisämaalaus. Vuonna 1969 entinen kattilahuone muutettiin<br />
sosiaalitiloiksi ja v. 1976 uusittiin ikkunat. Kirkon<br />
torninhuippu on rakenteeltaan erikoinen, sillä se on kokonaan<br />
ladottu kvartsiittiharkoista. Alttaritauluna on v.<br />
1907 Juho Rissasen maalaama ”Kristuksen ristinmatka<br />
Golgatalle”, jonka malleina taiteilija on käyttänyt paikkakuntalaisia.<br />
Entinen postitalo<br />
Rakennushallituksen tyyppipiirustusten mukaan<br />
v. 1930, korjauksia v. 1977 ja v. 1995-1996<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Nilsiän entinen postitalo on yksi postilaitoksen vuosien<br />
1919-1937 välisenä aikana rakennuttamista 51:stä<br />
posti- ja lennätintoimipaikasta. Rakennushallituksen<br />
tyyppipiirustuksilla rakennettu postitalo lienee ainoa<br />
tyyppiään <strong>Pohjois</strong>-Savossa. Katulinjaan kiinni rakennettuna<br />
se edustaa lähellä sijaitsevien kellotapulin ja kirkon<br />
kanssa keskustan pääkadun varren ennen 1940-lukua<br />
valmistunutta rakennuskantaa.<br />
Rakennuksessa sijaitsivat sekä työtilat että postinhoitajan<br />
asunto. Yksikerroksinen, 1920-luvun klassismia<br />
edustava rakennus on säilynyt hyvin rakennusaikaisessa<br />
asussaan, julkisivun rakennusaikaisista detaljeista tyypillisiä<br />
ovat mm. ikkunoiden leveät pystyvuorilaudat, puolipyöreät<br />
kattoikkunat ja seinäpintojen pystyvuorilaudoitus.<br />
Kunta on kunnostanut rakennuksen 1990-luvulla<br />
pienyrityksille liikekäyttöön.<br />
Tapuli ja Hautausmaa<br />
Yli-intendenttikonttorissa arkkitehti Anton Wilhelm<br />
Arppe v. 1843.<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Nilsiän ensimmäisen kirkon aikana rakennettu kellotapuli<br />
sijaitsee vanhan hautausmaan ja pääkadun rajalla,<br />
jossa se erottuu merkittävänä maamerkkinä taajaman<br />
lähes täysin uudistuneesta rakennuskannasta. Vuonna<br />
1843 rakennettu, kaksinivelinen, alkuperäisenä säilynyt<br />
kellotapuli on maakunnassa varhaisimpia, selkeästi<br />
uusgotiikkaa edustavia rakennuksia. Mm. Karttulan<br />
samana vuonna rakennettu kellotapuli on selvästi empirehenkinen<br />
ja muutettu alkuperäisestä asusta. Tapuli<br />
rakennettiin aikana, jolloin Suomessa kirkollisten rakennusten<br />
suunnittelusta vastasivat intendenttikonttorin<br />
arkkitehdit ja rakennukset myös toteutettiin tarkemmin<br />
suunnitelmien mukaan. Aiemmin itseoppineet kansanrakentajat<br />
olivat vaikuttaneet paljon tapulien ulkonäköön.<br />
Nilsiän tapulin suunnitellut Anton Wilhelm Arppe<br />
tunnetaan paremmin empiretyylisistä rakennuksistaan,<br />
kuten Kaavin palaneen kirkon suunnittelijana.<br />
Tapulin urakoi kuopiolainen apteekkari Kellgren. Julkisivujen<br />
uusgotiikalle tunnusomaisia piirteitä on mm. ovien<br />
ja kelloluukkujen suippokaarimuoto, joka toistuu leveiden<br />
nurkkapilastereiden koristeaiheena. Kelloluukkujen<br />
yläpuolella on myöhemmin erittäin suosituksi ikkunamuodoksi<br />
tullut neliapila-aihe (vrt. Pielaveden kirkko ja<br />
pappilan kuisti). Paanukattoa on korjattu v. 1913 ja v.<br />
1975, jolloin rakennus maalattiin museoviraston määrittämien<br />
sävyjen mukaan.<br />
Tapulin kahdella sivulla on pariovet, jotka johtavat puistoalueeksi<br />
muutetulle hautausmaalle. Hautaus-maalla<br />
on muistokivi paikalla, jonne Nilsiän kappeliseurakunta<br />
oli rakentanut v. 1796 ristikirkon. Kirkko purettiin v.<br />
1915 nykyisen kirkon valmistumisen jälkeen.<br />
Nilsiän ortodoksinen rukoushuone, nykyinen<br />
Ortodoksikirkko<br />
Arkkitehti Toivo Paatela v. 1954<br />
Valintaperuste: R, H<br />
Alun perin rukoushuoneeksi rakennettu Nilsiän ortodoksikirkko<br />
kuuluu siirtoväelle jälleenrakennusohjelman<br />
ja rahoituksen turvin toteutettuihin kirkollisiin rakennuksiin<br />
(vrt. Lapinlahden, Juankosken ym. rukoushuoneet).<br />
Puutavara saatiin lahjoituksina.<br />
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela, joka<br />
Ilmari Ahosen kanssa on suunnitellut suuren osan jälleenrakennusohjelman<br />
turvin toteutetuista kirkoista.<br />
Heidän suunnitelmistaan kehitettiin tyyppipiirustukset<br />
rakentamisen valvonnan helpottamiseksi.<br />
Ortodoksikirkkojen ja rukoushuoneiden rakennustyylistä<br />
virisi 1950-luvulla vilkas keskustelu, johon otti osaa mm.<br />
rakennushistorian professori Pettersson. Ortodoksiväestö<br />
toivoi rakennuksista samantyylisiä kuin rajan taakse<br />
jääneet rakennukset. Niistä useat kirkot olivat olleet<br />
uusklassistisia kun taas rukoushuoneet edustivat karjalaista<br />
puuarkkitehtuuria (vrt. Alapitkän rukoushuone<br />
Lapinlahdella). Ortodoksikirkon piirissä pyrittiin yleensä<br />
hyvin voimakkaasti säilyttämään vanhat perinteet. Toivo<br />
Paatelalta tilatut Juankosken, Nilsiän ja Siilinjärven rukoushuonepiirustukset<br />
eivät kuitenkaan olleet perinteiseen<br />
tapaan Karjalan rukoushuoneiden kopioita. Nilsiän<br />
rukoushuonepiirustukset hyväksyttiin lopulta yhdeksi<br />
kuudesta tyyppirukoushuoneista, mm. Juuan rukoushuone<br />
on rakennettu samoilla piirustuksilla.<br />
147
Change language