pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

Kirkko, kuva: Jussi Jäppinen
8
LEPPÄVIRTA
Kirkko ympäristöineen
Valintaperuste: R, H, M
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.
Leppävirran kirkko on säilynyt kylän keskuspisteenä,
hautausmaa- ja kirkkopuistoalue siisteine luonnonkiviaitoineen
luovat keskustaan vihreyttä ja toimivat arvokkaina
julkisina puistoina.
Kirkko
Suunniteltu yli-intendentin konttorissa, piirustukset
allekirj. v. 1835 C.L. Engel ja A.W. Arppe
Valintaperuste: R, H, M
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.
Nykyinen kirkko on Leppävirran neljäs kirkko. Se rakennettiin
v. 1846 C.L. Engelin suunnittelemana. Kirkko on
Kuopion ohella ainoa maakuntaan 1800-luvun puolella
rakennettu kivikirkko. Leppävirtalaisetkin olisivat halunneet
saada rakentaa kirkon puusta, mutta keisari hylkäsi
anomuksen.
Koska kirkon urakoinnista tehtiin monia valituksia, voitiin
kirkko vihkiä käyttöön tarpeellisten korjausten jälkeen
vasta v. 1861.
Kirkko kuuluu keskeiskirkkojen jälkeen muotiin tulleisiin
tornillisiin pitkäkirkkoihin, jotka alkoivat Engelin intendenttikaudella
(v. 1824-1840) yleistyä kaupungeissa,
kun taas maaseudulla rakennettiin edelleen yleisemmin
ristikirkkoja. Leppävirran kirkon pohjakaavan esikuvana
voidaan pitää v. 1826 rakennetun Helsingin Vanhan kirkon
tilasommitteluperiaatetta: päämassana on itälänsisuuntainen
runkohuone, johon pohjoisessa ja etelässä
liittyy hyvin lyhyet, ulkoapäin ristivarren tapaiset eteistilat.
Leppävirran kirkkoa tyypiltään lähinnä on Loimaan v.
1837 valmistunut kivikirkko. Kirkko edustaa 1800-luvun
puoleen väliin Suomen autonomian ajan kirkkorakentamisessa
vallinnutta uusklassista tyyliä.
Kirkon paanukatto muutettiin v. 1908-1910 pelliksi ja
keltainen ulkoväritys ”paperossin väriseksi”. Vuonna
1948 salaman iskusta alkanut tulipalo tuhosi kirkon kattorakenteet,
jonka jälkeen rakenteet uusittiin. Vuosien
1980-1982 peruskorjauksessa perustuksia vahvistettiin
betonilla, penkkien päädyt uusittiin vanhan mallin mukaan
ja ulkoseinät maalattiin alkuperäiseen sävyyn.
120