pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Entinen pappila (Parola), kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Entinen pappila (Parola)<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Rakennusmestari P.J. Pitkänen, nykyinen päärakennus<br />
on valmistunut v. 1909.<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Pielaveden kappeliseurakunta oli perustettu vuonna<br />
1683, jolloin seurakunta velvoitettiin rakentamaan<br />
kappeli ja perustamaan hautausmaa sekä varustamaan<br />
kappalaista varten ”kaunis pieni tupa”. Ensin kappalaisen<br />
virkataloksi oli osoitettu Hyväristen perintötila<br />
Kiuruveden Koskenkylässä. Vuonna 1705 kappelikunta<br />
osti Iisakki Juhonpoika Niskaselta puolet tilasta, jolle rakennettiin<br />
pappila kirkon ja tapulin lisäksi. Pappilan ensimmäiset<br />
rakennukset paloivat vuoden 1764 tienoilla.<br />
Tämän jälkeen rakennettu pappilan päärakennus korvattiin<br />
uudella v. 1821.<br />
1800-luvun toisella puoliskolla pappila oli päässyt huonoon<br />
kuntoon ja jäi siksi useiksi vuosiksi asumattomaksi.<br />
Vuoden 1888 katselmuksessa määrättiin lähes<br />
kaikki pappilan rakennukset uudelleen rakennettaviksi.<br />
Vuonna 1892 valmistunut päärakennus tuhoutui kuitenkin<br />
tulipalossa, minkä jälkeen rakennettiin nykyinen<br />
päärakennus entisen paikalle. Jugendaiheisen pappilan<br />
suunnitteli rakennusmestari P.J. Pitkänen.<br />
Talo luovutettiin Karjalasta evakkoina tulleille Patrosille<br />
v. 1946 viljelytilaksi, mistä lähtien tilaa on kutsuttu omistajien<br />
mukaan Parolaksi. Samoihin aikoihin seurakunta<br />
hankki kirkonkylältä Kyöstilän kappalaisen virka-asunnoksi.<br />
Jo 1880-luvulla oli keskusteltu kappalaisen virkatalon<br />
siirtämisestä mantereelle, jossa kirkko ja pitäjän<br />
keskus jo silloin oli.<br />
Heinämäki<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Tyypillinen Keski-Suomen järviseudun kaunis vedenjakajaseudun<br />
mäkikylä.<br />
Maisemainventointi 2009<br />
Heinämäki sijaitsee Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueiden<br />
välisellä karulla vedenjakajaylängöllä. Vesistöjä on vain<br />
vähän eikä niillä ole suurta merkitystä maisemakuvassa.<br />
Kallioperää peittää kauttaaltaan moreeni, joka muodostaa<br />
luode-kaakkosuuntaisia selänteitä. Soita on mäkien<br />
välisissä painanteissa ja laajahkoilla alavilla alueilla.<br />
Heinämäen pellot ovat keskittyneet mäen viljaville lakialueille<br />
ja lämpimille rinteille. Kylä muodostuu kahdesta<br />
erillisestä viljelyaukeasta. Keskeisimmän maisematilan<br />
muodostavat Holman, Mäkelän ja Ikälän maatilat ympäröivine<br />
peltoineen. Vanhimmat tilat ovat maisemassa<br />
hallitsevilla paikoilla peltojensa keskellä mäen lakipaikoilla<br />
ja rinteillä. Pihapiireissä on myös säilynyt kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokasta rakennuskantaa. Tärkein tie on<br />
kylän läpi kulkeva Iisalmentie. Sen kanssa risteää kylän<br />
keskellä Korppisentie. Uudempi asutus on keskittynyt<br />
teiden varsille. Kylän keskustaksi hahmottuu teiden risteys,<br />
jossa on myös koulu.<br />
165
Change language