pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Neliöpihan ulkopuolella sijaitsee suuri, aumakattoinen<br />
kahdesta eri puintitilasta muodostettu riihirakennus.<br />
Voimanlähteeksi riiheen hankittiin jo v. 1908 höyrykone,<br />
johon idea oli saatu Kuopiossa v. 1906 pidetystä maatalousnäyttelystä.<br />
Pihan ympärillä, puistomaisella pihaalueella<br />
on säilynyt muutamia yksittäisiä aittoja ja lato.<br />
Pihapiiriä ja tilalle peltojen läpi johtavaa tietä kehystävät<br />
maisemaa komistavat suuret puut.<br />
Kunnalliskoti<br />
Rakennusmestari Eino Sorri, päärakennus valmistui v.<br />
1932, mielisairaalarakennus v. 1933<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Päärakennuksen viereen rakennettiin v. 1933 mielisairaalaosasto,<br />
puhtaaksimuurattu aumakattoinen yksikerroksinen<br />
tiilirakennus, jota julkisivuiltaan on päärakennusta<br />
enemmän remontoitu.<br />
Tila toimi vuodesta 1982 jonkin aikaa vanhainkotina ennen<br />
sen myyntiä kokonaan yksityisomistukseen.<br />
Pirttimäki<br />
Päärakennus v. 1860, aitta v. 1817<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Pielavedeltä Karttulaan kulkevan maantien varrella sijaitseva<br />
Pirttimäen tila on perustettu 1700-luvulla. Tila<br />
toimi maatilana 1970-luvulle, mutta rakennuskantaa ei<br />
kuitenkaan ole vanhan navetan paikalle v. 1952 rakennetun<br />
uuden tiilinavetan jälkeen uusittu. Pihan vanhasta<br />
rakennuskannasta on säilynyt vain aitta ja asuinrakennus,<br />
kummankin harvinaiset tyylipiirteet ja 1800-luvun<br />
asun säilyneisyys nostaa kohteen rakennushistoriallista<br />
arvoa.<br />
Kunnalliskoti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Sosiaalilainsäädännön kehittyminen aiheutti kunnille<br />
velvoitteen vanhusten ja mielisairaanhoidon järjestämiseen.<br />
Tätä varten kunnissa yleensä perustettiin maaseutuympäristöön<br />
kunnalliskoteja. Tervon kunnan itsenäistyttyä<br />
1920-luvulla tuli kunnalliskodin rakentaminen<br />
ajankohtaiseksi. Tätä varten Tervon kunta osti v. 1928<br />
muutaman kilometrin päästä kirkonkylältä Honkamäen<br />
tilan.<br />
Ensimmäiset piirustukset kunnalliskotia varten laati helsinkiläisarkkitehti<br />
O. Vuorio. Koska Vuorion ehdottama<br />
rakennus katsottiin liian kalliiksi, pyydettiin Kuopion<br />
maanviljelysseuran rakennusmestari Eino Sorria laatimaan<br />
piirustukset halvemmalle rakennukselle. Tämä<br />
laati suunnitelmat 35 vuodepaikkaa käsittävälle rakennukselle,<br />
joka hirsirakenteisena on harvinainen maakunnassa<br />
säilyneistä, tyypillisemmin kivirakenteisten<br />
kunnalliskotien joukossa. Seinärunkoon käytettiin tilalta<br />
purettujen vanhojen rakennusten hirsiä.<br />
Vuonna 1932 valmistuneen rakennukseen tuli kolmeen<br />
kerrokseen potilashuoneita, josta alin oli ikkunoilla<br />
varustettu, kivirakenteinen kellari. Pohjaltaan ja klassistisella<br />
rakennustyylillään rakennus muistuttaa ajalle<br />
tyypillisiä kunnalliskoteja, joissa huoneet on sijoitettu<br />
keskuskäytävien kahta puolen ja porrassyöksyt suorakaiteen<br />
muotoisen rakennuksen päätyihin.<br />
Rakennus vuorattiin v. 1948 sodan jälkeen yleistyneellä<br />
viistovuorilaudoituksella, minkä jälkeen julkisivuihin ei<br />
ole tehty merkittäviä muutoksia.<br />
Pirttimäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vuonna 1860 rakennettu asuinrakennus on yksi seudulla<br />
säilyneistä talonpoikaisempirerakennuksista Riuttalan<br />
talonpoikaismuseon, Pielaveden Hemmolan ja<br />
Tervon Pellonpään asuinrakennusten lisäksi. Näissä rakennusaikainen<br />
säätyläisrakentamisen esikuvien mukainen<br />
aumakatto on säilynyt, vaikkakin taloihin on tehty<br />
myöhempiä muutoksia. Pirttimäen aitassa ja Pellonpään<br />
riihessä kattomuotoa on myös käytetty talousrakennuksiin.<br />
Pirttimäen taloon on nähtävästi myöhemmin tehty<br />
muutoksia, josta kertovat eteläpään ikkunoiden poikkeavuus<br />
tupaosan vanhemman mallisista, ilman kittiä<br />
kiinnitetyistä, sekä koristeellinen nikkarityylinen viisikulmainen<br />
kuisti.<br />
Muutoksia on ehkä tehty tilan toimiessa kestikievarina<br />
1900-luvun vaihteessa. Myös eteläpäädyn takimmaisen<br />
kamarin hirsiseinässä näkyy rakennuksen levennys<br />
samaan linjaan muun rakennuksen ulkoseinälinjan<br />
kanssa.<br />
245
Change language