pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kulttuuriympäristö kaavoituksessa<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain myötä (2000) kulttuuriympäristön<br />
säilyttämisen ja kehittämisen painoarvo kaavoituksessa<br />
on kohonnut huomattavasti. Kaavan laatimista<br />
edeltävien inventointien ja selvitysten vaatimustaso on<br />
noussut ja niiden riittävyydestä on tullut uudella tavalla<br />
kaavan hyväksymisen ehto. Vastaavasti eritasoisten kaavojen<br />
sisältövaatimukset ovat tiukentuneet myös kulttuuriympäristön<br />
esittämisen suhteen.<br />
Uutena ohjaustekijänä on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään<br />
lisätty ”Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet”,<br />
joiden ohjaus kulkee kattavasti läpi koko kaavajärjestelmän<br />
ja ulottuu vielä julkisten viranomaisten<br />
toteuttamistoimiin asti. Ne on päivitetty ja tarkennukset<br />
tulivat voimaan 1.3.2009.<br />
”Kansallisen kaupunkipuiston” perustamisen säännökset<br />
on myös lisätty maankäyttö- ja rakennuslakiin laajempien<br />
yhtenäisten kaupunkikulttuurikokonaisuuksien<br />
hallitsemiseksi kaavoituksellisten keinojen ohella.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti<br />
merkittävien asioiden huomioon ottaminen<br />
maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion<br />
viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet antavat kaavoituksen<br />
ennakko-ohjaukselle sisällöllisen perustan valtakunnallisesti<br />
merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä.<br />
Kaavojen sisältövaatimukset<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain 5§:n mukaan alueiden<br />
käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen<br />
suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen<br />
edistää mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja<br />
kulttuuriarvojen vaalimista. Maankäyttö- ja rakennuslain<br />
sisältövaatimukset edellyttävät rakennetun ympäristön<br />
ja maiseman huomioon ottamista kaikilla maankäytön<br />
suunnittelun tasoilla.<br />
Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
otettava huomioon siten kuin<br />
siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä<br />
huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin<br />
tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen<br />
sovitettava maakunta-alueeseen rajoittuvien alueiden<br />
maakuntakaavoituksen kanssa.<br />
Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota<br />
maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen.<br />
Mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon<br />
siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä<br />
kaavana edellyttää.<br />
Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun<br />
ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai<br />
muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava,<br />
maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia<br />
määräyksiä (suojelumääräykset).<br />
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen<br />
ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen<br />
sekä toimintojen yhteen sovittaminen.<br />
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava<br />
huomioon siten kuin siitä edellä säädetään sekä otettava<br />
huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja<br />
luonnonarvojen vaaliminen.<br />
Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä<br />
määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja<br />
tarkkuus sitä edellyttävät.<br />
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen,<br />
rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten<br />
arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen<br />
vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia<br />
tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).<br />
Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset<br />
alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista<br />
ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki-<br />
ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa<br />
olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja<br />
kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.<br />
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen<br />
yleiskaava otettava huomioon siten kuin<br />
siitä edellä säädetään.<br />
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset<br />
terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle,<br />
palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.<br />
Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä<br />
tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.<br />
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen,<br />
rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten<br />
arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen<br />
vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä<br />
koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).<br />
Rakennussuojelua ja maisemansuojelua<br />
koskeva lainsäädäntö pähkinänkuoressa<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on mahdollista<br />
perustaa kansallinen kaupunkipuisto kaupunkimaiseen<br />
ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman<br />
kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden<br />
tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi. Päätöksen<br />
kansallisesta kaupunkipuistosta tekee ympäristöministeriö.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Kansallisen<br />
kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan<br />
kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen<br />
säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen<br />
hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan<br />
hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii<br />
yhdessä alueellisen ELY -keskuksen kanssa.<br />
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa edellytetään, että<br />
MRL:n mukaisesti kaavan vaikutuksia selvitettäessä ar-<br />
17