pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vesannon kirkon ja joen maisema<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Kirkon lähistöllä on säilynyt kunnan historiasta monipuolisesti<br />
kertovaa ja nykyisen miljöön kannalta merkittävää<br />
rakennuskantaa. Kohteiden merkitystä lisää näiden sijainti<br />
kirkon maisemassa, joka avautuu Hiekkaharjun<br />
kohdalta Kuopion suunnalta taajamaan saavuttaessa.<br />
Vanha kunnantupa (nykyinen kunnanvirasto)<br />
Vanha osa v. 1871, laajennus v. 1956<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Apteekkarin talo (nykyinen apteekki)<br />
(inventoimatta) 1960-luku<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kunnantaloa vastapäätä sijaitsee pieni 1960-luvun apteekkarin<br />
rakennus. Suorakaiteen muotoinen satulakattoinen,<br />
yksikerroksinen talo edustaa 1960-alun asiallista<br />
ja koristeetonta arkkitehtuuria, jonka detaljeissa<br />
näkyi vielä edeltäneiden aikakausien käsityönomaisuus<br />
ja huolellisuus. Julkisivut on aikakaudelle tyypillisesti<br />
roiskerapattu sekä tyylitelty ikkunavälien tiilipinnoilla.<br />
Päätyseinässä on säilynyt hauska ja ilmeikäs ”Apteekki”<br />
valokirjainnimi, joka kertoo toiminnan edelleen jatkuvan<br />
talossa.<br />
Jokimiljöö (Versta ja Pönkkälän silta)<br />
Versta v. 1935<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kunnantalon alapuolella rinteessä olevat Gunnarintien<br />
pientalot antavat viihtyisän ilmeen jokimaisemalle saavuttaessa<br />
kirkonkylälle idästä. Maat kuuluivat seurakunnalle<br />
1940-luvulle asti, jolloin ne maanhankintalain<br />
perusteella annettiin rintamamiehille tai myytiin, kuten<br />
Versta, vanhoille vuokralaisille.<br />
Vanha kunnantupa<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Kunnantuvan vanhin osa edustaa kirkonkylän iäkkäintä<br />
rakennuskantaa. Rakennus on tiettävästi maan vanhin<br />
kunnantupa, joka en edelleen alkuperäisessä käytössä.<br />
Kunnantupa rakennettiin Vesannon perustamisvuonna<br />
1871 pappilaan kuuluneelle paikalle kirkon lähistölle<br />
seurakunnan varoilla. Rakennuksen pystytti talollinen<br />
Tohmas Turpeinen urakkatyönä.<br />
Talon käyttö kuvaa monipuolisesti pienen maaseutupitäjän<br />
hallintoa: talossa toimi posti vuosina 1889-1931<br />
ennen vuotta 1930 talossa toimi köyhäinhoitolautakunta,<br />
kansanhuollon toimisto, kirjasto, kunnankirjurin<br />
ja kunnanjohtajan huoneet sekä vahtimestarin asunto.<br />
Talon keskeisin tila oli suuri tupa pankkiholveineen. Tiloissa<br />
järjestettiin ennen seurakuntatalon rakentamista<br />
myös kirkollisia juhlia kuten häitä, hautajaisia ja äitienpäiväjuhlia.<br />
Pihassa oli sauna ja liiterirakennus käymälöineen.<br />
Taloa on vuosien varrella paljon muutettu. Julkisivumuutoksista<br />
suurimpia oli luoteissivulle v. 1956 tehty<br />
yksikerroksinen laajennussiipi, johon tuli asunnot rakennusmestarille,<br />
kunnansihteerille ja talonmiehelle. Koko<br />
rakennuksen julkisivujen ilme on myös tältä ajalta.<br />
Verstan nykyisen hirsipintaisen talon rakensi v. 1935<br />
nahkuri Adam Korhonen. Tätä ennen paikalla oli ollut<br />
jo 1800-luvun alussa nahkurinverstas, josta paikka on<br />
saanut nimensä.<br />
Keskustien pohjoispuolella on säilytetty kevyenliikenteen<br />
käytössä Pönkkälän kivisilta, joka luultavasti on<br />
rakennettu 1930-luvulla. Paikalla on ollut jonkinlainen<br />
silta aiemminkin, koska samalta kohdalta on kulkenut<br />
ratsupolku Kuopioon jo 1800-luvun alussa ja myöhemmin<br />
kärrytie. Uusi silta valmistui v. 1973.<br />
Hiekka-Aho<br />
Päärakennus v. 1881 tai v. 1884, navetta v. 1916<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Hiekka-Ahon poikkeuksellisen komea maatilan päärakennus<br />
on kirkon ohella kirkonkylän maiseman tärkeimpiä<br />
maamerkkejä. Piha sijaitsee Vesannonjoen<br />
itärannalla kirkonkylälle saapuvien teiden risteyksessä<br />
Yhdessä jokiuoman ja sillan kanssa se luo kirkonkylän<br />
selkeästi hahmotettavan ja arvokkaan sisääntulon.<br />
Päärakennuksen rakennutti kauppias Gabriel Huttunen<br />
1880-luvulla, mikä selittää rakennuksen näyttävyyden.<br />
Huttunen kuului aikakauden nousevaan kauppiasluokkaan,<br />
joita maakunnassa olivat Leppävirran Pekka Kansanen,<br />
P. K. Lappalainen Kiuruvedellä, Gustaf Granin<br />
Kuopiossa ym. He olivat tyypillisesti myös kuntiensa<br />
kärkihahmoja hallinnossa, maataloudessa ja monipuolisessa<br />
teollisuudessa. Kaupankäyntiin liittyi oleellisesti<br />
myös tuotteiden kuljetus, joita varten kauppiailla oli<br />
omat höyrylaivansa. Gabriel Huttusen kerrotaan käyneen<br />
kauppamatoillaan mm. Pietarissa.<br />
301
Change language