pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Uuden keskustan maamerkit<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Suonenjoen uusi keskusta alkoi siirtyä v. 1940-50-luvuilla<br />
rautatien länsipuolelle. Tästä vaiheesta on säilynyt keskustan<br />
katumiljöölle persoonallisen luonteensa antavat<br />
kaksi komeaa liikerakennusta sekä rautatiesillan komeat<br />
rakenteet, jotka toimivat eräänlaisena porttina saavuttaessa<br />
keskustaan vanhaa pääkatua pitkin idästä.<br />
Rautalammintien kivirakenteet<br />
Rautatiehallitus, rakennettu v. 1939-1944<br />
Valintaperuste: R, M<br />
1930-luvulla liikenne Jyväskylä-Kuopio tiellä oli niin vilkasta,<br />
että Suonenjoen keskustan kohdalla <strong>Savon</strong> radan<br />
tasoliittymä oli korvattava alikulkukäytävällä. Siihen<br />
asti radan turvallisuudesta huolehdittiin käsikäyttöisellä<br />
sulkupuomilla. Rautatiehallituksen teettämä alikulku<br />
kaivettiin ensin lapiolla ja kuljetettiin hevoskyydillä täyttömaille,<br />
mikä työllisti paljon seudun hevosmiehiä. Alikulun<br />
pohjoisreuna jouduttiin sen jyrkkyyden takia rakentamaan<br />
kivimuurina. Kivet sovittivat paikoilleen VR:n<br />
vanhat kivimiehet, koska nuoret olivat tuolloin sodassa.<br />
Muuri on tehty ns. verkkomuuriladoksena monikulmaisista<br />
erikokoisista kivistä. Raiteita kannattava silta valettiin<br />
sodan loppuvaiheessa betonista.<br />
Entinen suojeluskuntatalo ja Rautalammintie 9,<br />
liiketalo<br />
Entinen suojeluskuntatalo rakennettu v. 1939-1944,<br />
Rautalammintie 9 rakennettu 1940<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Lähempänä rautatiesiltaa on pohjakaavaltaan U-mallinen<br />
kaksikerroksinen liiketilaksi rakennettu talo, joka<br />
rakennustyyliltään on viereistä liiketaloa paljon maltillisempi<br />
ja heijastelee funktionalismin ohella aikakauden<br />
asiallista ja konstailematonta liikerakentamista.<br />
Viereinen talo on alun perin valmistunut suojeluskuntataloksi<br />
v. 1944. Rakentaminen oli alkanut v. 1939, mutta<br />
sota hidasti talon valmistumista. Koska suojeluskunnat<br />
lakkautettiin sodan päätyttyä, talo ei ehtinyt toimia<br />
alkuperäisessä tarkoituksessaan kauankaan. Se jäikin<br />
maakunnan nuorimmaksi suojeluskuntataloksi. Talon<br />
funktionalismi on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> suojeluskuntataloissa<br />
kuten muissakin yhdistysten taloissa hyvin harvinaista,<br />
tyypillisimmin ne rakennettiin klassismin henkeen.<br />
Sodan jälkeen talolle muodostettiin Juhlatalo Oy niminen<br />
taloyhtiö ja se vuokrattiin ensin evakkoon tulleelle<br />
rautatiehallitukselle. Ennen 1980-lukua talossa oli ravintola-<br />
ja hotellitoimintaa, minkä jälkeen rakennus remontoitiin<br />
toimisto-, pankki- ja liiketiloiksi.<br />
Suonenjoen taajaman yksittäiset<br />
kohteet<br />
Entinen Sammalselän koulu, nyk. Sammaltalo<br />
Kansakoulujen piirustustoimisto, v. 1924<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Sammalselän klassismia edustava koulu rakennettiin v.<br />
1924 joen itäpuolelle, josta siihen asti oli puuttunut oma<br />
koulurakennus. Näihin aikoihin taajaman väestömäärä<br />
kasvoi ja laitamille rakentui uusia asuinalueita, kuten<br />
joen koillispuolelle Mannilanpelto. Myös uusi oppivelvollisuuslaki<br />
vaikutti koko maassa 1920-1930-lukujen<br />
suureen koulurakentamisen määrään. Sammalselän<br />
kouluun tuli luokkahuoneet ensimmäiseen kerrokseen<br />
ja toiseen kerrokseen veistosali, joka jo 1930-luvulla lapsimäärän<br />
kasvaessa muutettiin luokkahuoneeksi. Tällöin<br />
rakennettiin myös toisen päädyn lasiveranta. Mielenkiintoinen<br />
sisäporras lienee myös tältä ajalta.<br />
Koulu lakkautettiin v. 1988, minkä jälkeen rakennus on<br />
muutettu kunnan ylläpitämäksi harrastetilaksi. Koulu on<br />
julkisivuiltaan säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ikkunoiden<br />
vaihtoa lukuun ottamatta. Sisätiloja on muutettu<br />
enemmän.<br />
Entinen suojeluskuntatalo<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Rautatiesillan länsipuolen Rautalammintien alkupää on<br />
muotoutunut selkeästi nykyisen liikekeskuksen ytimeksi.<br />
Pääväylien risteyksessä on säilynyt vieretysten kaksi nykyisin<br />
liiketiloina toimivaa 1940-luvun rakennusta, joiden<br />
sijainti perinteiseen tapaan katulinjassa luo paikalle<br />
vahvan kaupunkitilallisen ilmeen. Pinnoiltaan vaaleaksi<br />
rapattuja, funktionalismia edustavia taloja on vuosikymmenien<br />
aikana muutettu melko paljon, mutta niiden<br />
miljööarvo on kiistaton.<br />
Onnela<br />
Rakennettu 1800-luvulla,<br />
rakennusajasta ei tarkkaa tietoa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Joen itäpuolen rantamaisemassa sijaitsevan Onnelan<br />
päärakennus lienee rakennettu 1800-luvun loppupuolella,<br />
jolloin paikan omisti suuria metsäalueita alueelta<br />
hankkinut Kymi Oy. 1900-luvun vaihteessa tiettävästi<br />
Belgiasta Suomeen muuttanut eläinlääkäri Debryn-Oubootter<br />
osti talon toimiessaan Suonenjoella virassa.<br />
225
Change language