pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vuonna 1938 masuunin piipun viereen rakennettiin<br />
mylly, johon liitettiin v. 1947 saha ja pärehöylärakennukset.<br />
Myllynä rakennus toimi vuoteen 1963. 1980-luvulla<br />
myllyn yläkertaan sijoitettiin kahvila ja saharakennus<br />
muutettiin näyttelytiloiksi. Vuonna 1874 tehdyn<br />
ns. uuden masuunin tiilinen, rautavanteilla sidottu, valurautajaloilla<br />
seisova kuilu-uuni suojattiin pienellä katoksella<br />
1980-luvulla. Vuosina 1996-1998 toteutettiin<br />
ruukinalueella museoviraston toimesta suuri korjaus- ja<br />
restaurointityö. Uudempi, v. 1874 valmistunut skottilaistyyppinen<br />
tiilimasuuni on yksi neljästä maassamme<br />
kokonaisena säilyneestä masuunista. Raunio konservoitiin<br />
saumaamalla se kokonaan uudelleen ja korvaamalla<br />
rapautuneet ja puuttuneet tiilet uusilla. Masuunin ympärille<br />
rakennettiin teräs- ja puurakenteinen suojarakennus,<br />
joka toimii myös näyttelytilana. Muutaman vuoden<br />
kuluttua suojarakennuksen valmistumisesta sitä täydennettiin<br />
hiilisillalla, joka hahmottaa alkuperäistä ilmettä.<br />
Vanhemman masuunin raunio suojattiin modernilla katosrakenteella.<br />
Ruukinalueella tehtiin laajoja maisemanhoitotöitä<br />
ja alue varustettiin opasteilla. Ruukinalueelle<br />
siirrettiin myös vanha paja korjaustyömaan tarpeisiin ja<br />
ruukin toiminnallisen kehittämisen tueksi. Kosken itärannalla<br />
on kaksi hiiliuunia 1950-luvulta, jotka kunnostettiin<br />
restauroinnin yhteydessä käyttökuntoon. Ruukinalueen<br />
restaurointitöiden pääsuunnittelijana toimi<br />
Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy. Ruukinalueen<br />
lähiympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimaisemaa.<br />
Koskessa sijaitsevat Lystinsaari ja Lemmensaari<br />
ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.<br />
Jyrkkä, kuva: Jussi Jäppinen<br />
Vuonna 1831 perustettu Jyrkkäkosken ruukki sijaitsee<br />
Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa.<br />
Ruukin perusti raahelainen kauppias ja laivanvarustaja<br />
Zachris Franzen, joka omisti myös Salahmin ruukin Vieremällä.<br />
Liiketoiminnalle aiheutti hankaluuksia erityisesti ruukin<br />
sijainsi syrjäisessä paikassa vaikeiden kulkuyhteyksien<br />
päässä. Vuonna 1856 ruukki siirtyi osaksi Paul Wahl &<br />
Co:n suuryhtymää, jonka omistuksessa ruukki toimi v.<br />
1908 asti. Tällöin ruukin osti A. Ahlström Oy, joka lopetti<br />
raudanjalostuksen. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman<br />
raudan suuren kysynnän takia ruukki kuitenkin<br />
otettiin muutamaksi vuodeksi käyttöön, mutta suljettiin<br />
lopullisesti v. 1919.<br />
Vanhimman, v. 1835 rakennetun masuunin rauniot ovat<br />
kosken keskellä sijaitsevalla Masuunansaarella. Kosken<br />
itärannalla oleva masuuni on vuodelta 1874. Tässä englantilaisesta<br />
tiilestä rakennetussa masuunissa tuotettiin<br />
takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita.<br />
Masuunin raastupa eli uunia ympäröivä puurakennus<br />
tuhoutui tulipalossa v. 1901, minkä jälkeen rakennettiin<br />
uusi. Sekin paloi v. 1934, mutta masuunin uuni,<br />
”piippu” säilyi. Masuunin yhteydessä ollut kankirautaja<br />
naulapaja olivat palaneet jo 1890-luvulla.<br />
Herrala<br />
Herrala 1830-luku, Pikku-Herrala siirretty paikalle<br />
v. 1867<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseen luettelossa<br />
v. 2009<br />
Länsirannalla on ruukinhoitajan kartano Herrala 1830-<br />
luvulta ja tämän tuntumassa päärakennusta vanhempi<br />
aittarivi. Rakennusta on muutettu etenkin pinnoiltaan<br />
ja detaljeiltaan (ovet, ikkunat) paljon alkuperäisestä.<br />
Itäpäädyn aiempi pieni pulpettikattoinen kuisti on korvattu<br />
keittiön ja pannuhuoneen käsittävällä laajennuksella<br />
luultavasti 1950-luvulla. Myös yläkerta on otettu<br />
käyttöön. Rakennuksen alkuperäinen pohjakaava oli<br />
paritupa, jossa porstuan takana oli kaksi kamaria. Ruukkitoiminnan<br />
päätyttyä Herralassa asuivat A. Ahlströmin<br />
virkailijat ja vuodesta 1949 alkaen yhtiön ylläpitämä<br />
metsäkoulu. Myöhemmin Herrala on myyty yksityiselle.<br />
Herralan pihapiiriin siirrettiin Eskelänniemestä ”Pikku-<br />
Herrala” v. 1867. Rakennus palveli ruukin lasten kouluna<br />
v. 1868-1878. Varsinaisen koulun valmistuttua<br />
Pikku-Herralasta tuli tehtaan isännöitsijöiden, konttoristein<br />
ja työnjohtajien asunto. Myöhemmin siinä asuivat<br />
A. Ahlström Oy:n työntekijät. Rakennus on pienehkö<br />
rimalaudoituksella vuorattu paritupatyyppinen hirsirakennus.<br />
Sonkakoski<br />
Vesimylly rakennettu v. 1939<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Sukevan suunnalta Hirvijärveltä etelään virtaavan joen<br />
rantamaisemat muodostavat <strong>Pohjois</strong>-Savossa harvinaisen<br />
joen varren kulttuurimaiseman. Ranta-aluetta luonnehtii<br />
kapea peltovyöhyke maatiloineen, jolle avautuu<br />
kauniita näkymiä etenkin joen länsipuolella kulkevalta<br />
maantieltä. Sonkakoski sijaitsee alueen eteläpäässä<br />
Jyrkäntien ja Sonkakoskentien risteyksessä. Vanhaa rakennuskantaa<br />
on säilynyt joen länsirannalla Koskelan<br />
(entinen Mustola) ja itärannalla Mustosen suvun omistamassa<br />
pihapiirissä, jota vastapäätä joen toisella puolen<br />
on vielä toiminnassa oleva Sonkakosken vesimylly.<br />
213
Change language