pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Muuntoasema<br />
Arkkitehti Aarne Ervi, v. 1934<br />
Julkisivuiltaan puhtaaksimuurattu muuntoasema rakennettiin<br />
v. 1934 ja laajennettiin 1950-luvulla<br />
Hirsirunkoiset asuinrakennukset<br />
Arkkitehti Aarne Ervi v. 1934<br />
Valintaperuste: R<br />
Yksittäiset kohteet taajaman alueella<br />
Entinen Joutenlahden koulun<br />
(vanhempi koulurakennus)<br />
Arkkitehti Toivo Salervo, v. 1923,<br />
toinen rakennus v. 1936<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Joroisten kuntaan kuuluneen Taulumäen alueelle oli<br />
puuhattu omaa kansakoulua jo 1910-luvulla, mutta<br />
koulua päästiin rakentamaan vasta sodan jälkeen. Kouluhallituksen<br />
arkkitehdin Toivo Salervon suunnittelema,<br />
kaksikerroksinen ”koululinnaksi” kutsuttu rakennus valmistui<br />
v. 1923.<br />
Nimensä veroisen rakennuksen vähäeleinen, mutta<br />
hyvin varmaotteinen julkisivusommitelma, luo koululle<br />
kunnioitusta herättävän ilmeen, mitä lisää myös arvokkaat<br />
materiaalivalinnat ja -käsittelyt, kuten graniitti ja<br />
pohjakerroksen terastirappaus. Taloon on tehty joitain<br />
muutoksia 1950-luvulla, mutta se on säilynyt rakennuksen<br />
arvoa laskevilta muutoksilta.<br />
Muuntoasema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Muuntoaseman viereen rakennettiin samana v. 1934<br />
kaksi kahden perheen asuinrakennusta muuntoaseman<br />
vakinaiselle henkilökunnalle, johon kuului mestari ja<br />
kolme päivystäjää. Hirsirunkoiset rakennukset enteilevät<br />
hahmoltaan sodanjälkeistä puolitoistakerroksista pientalorakentamista,<br />
mutta joiltain, kuten avokuistien detaljeiltaan<br />
talot muistuttavat vielä klassismista.<br />
Oppilasmäärän kasvaessa pihaan rakennettiin v. 1936<br />
toinen koulurakennus, joka tyyliltään edusti vielä 1930-<br />
luvulla koulutalojen rakentamisessa suosittua klassismia.<br />
Julkisivut on kuitenkin maalaiskouluihin verrattuna detaljoidummat.<br />
Rakennuksen sisätilojen ilme on nähtävästi<br />
1950-luvun alun remontista. Ikkunat ja ulko-ovet<br />
on vaihdettu 1990-luvun alussa.<br />
Lehtoniemen koulu<br />
Kalevi Väyrynen, rakennettu v. 1949-1951<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Konttori<br />
Arkkitehti Aarne Ervi v. 1948<br />
Valintaperuste: R<br />
Jonkin matkan päähän muuntoasemasta ja asuintaloista<br />
IVO rakensi vuonna 1948 konttorirakennuksen,<br />
jonka toiseen kerrokseen tuli myös asuntoja. 1960-<br />
luvulla asunnot on muutettu kokonaan toimistotiloiksi.<br />
Kauniisti maaston massoiteltu rakennus on ilmeisen laadukkaasti<br />
rakennettu eikä rakennuksen julkisivuihin ole<br />
tarvinnut tehdä muutoksia.<br />
Rivitalo<br />
Arkkitehti Aarne Ervi v. 1958<br />
Valintaperuste: R<br />
Kasvaneelle henkilökunnalle valmistui v. 1958 rivitalo.<br />
Arkkitehtuuriltaan rivitalo on hyvä esimerkki Ervin asuntosuunnittelutöistä,<br />
joille tunnusomaista oli rakennuksen<br />
taitava maisemaan sijoittaminen ja elegantti detaljointi:<br />
mm. rivitalon oleskelupihanpuoleisten huoneistojen<br />
olohuoneet aukeavat pihoille suurehkojen modernien<br />
kulmaikkunoiden välityksellä, joissa on poikkeuksellisen<br />
siro ikkunan kulmaratkaisu. Rakennusta jatkettiin toisesta<br />
päästään v. 1983 saunaosastolla.<br />
Lehtoniemen koulu<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Lehtoniemen koulua edelsivät Insinööri A. Krankin Taipaleen<br />
kanavalle laivatelakan työväestön lapsille v. 1890<br />
perustama kansakoulu ja tämän jälkeen Lehtoniemeen<br />
v. 1900 valmistunut kansakoulu.<br />
Betonirunkoinen ja julkisivuiltaan pääosin roiskerapattu<br />
Lehtoniemen koulu valmistui v. 1951 ja kuuluu kauppalanarkkitehti<br />
Kalevi Väyrysen ensimmäisten virkavuosien<br />
suunnittelutöihin.<br />
276
Change language