pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sorsakosken teollisuushistoria alkoi joen varrelle 1700-<br />
luvun lopulla perustetusta sahaustoiminnasta. Sahan<br />
tuottamat laudat ja lankut kuljetettiin talvisin järvien<br />
jäitä pitkin ja kesäisin soutamalla Varkauden alapuolelle<br />
Haapasaareen, josta ne avoveden aikana lastattiin lotjiin<br />
ja proomuihin Lappeenrantaa tai Joutsenoon. Sahan lisäksi<br />
1800-luvun alun teollisuuteen kuului Haringinlahden<br />
tilalle perustetut mylly ja tiilitehdas.<br />
Päärakennusta vastapäätä on korkea ja syvärunkoinen<br />
hirsinen tallirakennus ja kulmittain tätä luonnonkivinen<br />
navettarakennus. Rakennuksiin kuuluu myös viljamakasiini,<br />
jonka erityispiirteenä on hyvin koristeelliset, tavallisimmin<br />
seudun arvokkaimmissa asuinrakennuksissa<br />
1800-luvun puolivälin jälkeen käytetyt räystäskonsolit<br />
(vrt. Liisalan päärakennus).<br />
Viipurilainen toiminimi Hackman & Co hankki 1800-luvun<br />
alussa osan sahasta ja alueen maista kiinteistöineen.<br />
Vuonna 1818 myös Haringinlahden tila siirtyi yhtiön haltuun.<br />
Tämän jälkeen alkoi Sorsakosken voimakas kehityksen<br />
kausi. Saha uusittiin 1800-luvulla kahdesti, mutta<br />
tuhouduttuaan tulipalossa 1898 sitä ei enää rakennettu<br />
uudelleen vaan Sorsakoskella siirryttiin metalliteollisuuteen.<br />
Ensimmäinen metalliverstas oli rakennettu jo v.<br />
1880, jossa oli valmistettu puukkoja ja luistimia.<br />
1900-luvun vaihteessa Hackman hankki kaksi muuta<br />
alueen suurta tilaa Liisalan ja Marttilan, jolloin yhtiö<br />
omistuksessa oli yhteensä 2700 hehtaaria. Sotien jälkeisten<br />
maanluovutuslakien perusteella yhtiö joutui luovuttamaan<br />
kolmesta omistamastaan suurtilasta kahden<br />
kaikki viljelysmaat, joista muodostettiin 24 viljelystilaa.<br />
Väliaikaisen maanvuokrauslain perusteella yhtiö velvoitettiin<br />
vuokraamaan Haringinlahden tilalta ja tehdaspalstalta<br />
osia viljelysmaista. Sodanjälkeinen vuosikymmen<br />
merkitsi Sorsakoskelle suurta kasvun aikaa. Tällöin<br />
alueelle asutettiin n. 400 karjalaista siirtolaista.<br />
Haringinlahden tila<br />
Päärakennus 1800-luvun loppu, kivinavetta, hirsitalli,<br />
meijeri ym. talousrakennuksia 1800-luku<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.<br />
Viljamakasiini, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Ympäröivien peltojen heinittyminen ja pusikoituminen<br />
latistaa pihapiirin maisemallista arvoa.<br />
Liisala ja puusilta<br />
Päärakennuksen vanhin osa alun perin savutupa, muutettu<br />
uloslämpiäväksi v. 18<strong>11</strong>, laajennus 1850-luku, talousrakennuksia<br />
1800-luvulta, puusilta v. 1963<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.<br />
Sorsakosken historian keskeisestä tilasta Haringinlahdesta<br />
oli tullut verotettava tila v. 1793, jolloin alueella<br />
toimitettiin Isojako. Tällöin tilalla oli tiilitehdas ja mylly.<br />
Viipurilainen Hackman osti Haringinlahden v.1818, mitä<br />
ennen tilan omistajat olivat vaihtuneet tiheään. Tilan<br />
maanviljelys ja karjanhoito oli edistyksellistä ja esimerkkinä<br />
seudun talonpojille 1800-luvun. 1900-luvun alusta<br />
tilaa hoiti koulutettu tilanhoitaja, joka asui päärakennuksessa.<br />
Joen pohjoispuolella sijaitsevan pihapiirin rakennukset<br />
ovat pääasiassa 1800-luvulta. Päärakennuksen jugendvaikutteinen<br />
ulkovuoraus on vuodelta 1913. Tällöin<br />
sisätiloihin rakennettiin asunnot tilanhoitajalle, meijerinhoitajalle<br />
ja tarkastuskarjakolle sekä tilat vierailijoille<br />
(maatalousneuvojille ym.). Ennen näitä muutoksia talossa<br />
oli ollut mm. työmiesten käyttämä suuri ruokatupa.<br />
1970-luvulla rakennus muutettiin poikamiesasuntolaksi.<br />
Tällöin tilan maatalous oli lopetettu ja pellot paketoitu.<br />
Liisala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Nykyisen taajamarakenteen alueella sijaitseva Liisalan<br />
tila on yksi kolmesta Osmajärven alueella Isojaossa v.<br />
1793 merkityistä tiloista. kaksi muuta olivat Heikkilä ja<br />
Haringinlahti. Hacman osti tilan 1900-luvun vaihteessa.<br />
1940-luvulla tilan maat jaettiin pika-asutuslain mukaisesti<br />
siirtolaisille.<br />
129
Change language