pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Rannan-Puurula<br />
Päärakennuksen vanhimmat osat 1700-luvulta,<br />
navetta v. 1899, aitta 1800-luvun alku.<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Rannan-Puurula sijaitsee Onkiveden rannalla Väisälänmäen<br />
itäpuolella. Tasainen ja hedelmällinen rantavyöhyke<br />
on asutettu ilmeisesti jo 1500-luvulla, mutta varhaisimmat<br />
tiedot ”Rannan talosta” ovat 1700-luvun<br />
alusta.<br />
Rannan-Puurulassa on säilynyt neliöpihapiiri. Asuinrakennuksen<br />
vanhimmat osat, sali ja kamari on muodostettu<br />
1700-luvun savutuvasta. Eteläpäädyn suuri tupa<br />
on 1800-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa rakennus on saanut<br />
1900-luvun alussa.<br />
Porakivinavetta on vuodelta 1899, aitta vuodelta 1770<br />
(laajennettu v. 1913) ja talli 1800-luvun lopulta.<br />
Väisälänmäki on ympäristöään selvästi korkeampi jyrkkäpiirteinen<br />
moreenimäki, joka hallitsee maamerkkinä<br />
Onkiveden maisemia varsinkin 5-tien suunnasta. Mäen<br />
lakialueen hedelmällinen maaperä ja edullinen ilmasto<br />
on hyödynnetty viljelyyn.<br />
Väisälänmäen laki on puoliavointa, kumpuilevaa<br />
maanviljely- ja karjatalousmaisemaa. Yhtenäinen rakennuskanta,<br />
vanhat pihapiirit, viljelykset, niityt ja laidunmetsiköt<br />
muodostavat eheän ja tasapainoisen kokonaisuuden.<br />
Lähi- ja kaukonäkymät ovat monivaiheiset<br />
– mäenrinteillä maisemakuva on paikoin sulkeutunutta<br />
metsämaisemaa, paikoin puoliavointa viljelysmaisemaa,<br />
kylätieltä ja puuttomilta pihamailta avautuu vaikuttavia<br />
näkymiä moneen suuntaan.<br />
Rantapellot rajaavat vyöhykkeenä mäen rinteitä. Leppälahden<br />
ja Kuivaniemen tasapainoinen viljelymaisema on<br />
yksi Väisälänmäen kansallismaisemaa kehystävistä näkymistä.<br />
Maaninkajärven ympäristö on avointa vaurasta maaseutumaisemaa.<br />
Viljelykset viettävät loivasti rantaan.<br />
Rinteiden yläosassa peltoaukeat rajoittuvat metsään.<br />
Vaihtelua maisemaan tuovat kanavamiljööt sekä muusta<br />
asutuksesta luonteeltaan poikkeavat Tuovilanlahden ja<br />
Maaningan kylät.<br />
Avoin järvimaisema ja puustoiset rannat vuorottelevat.<br />
Maisema on edustavimmillaan Haatalan ja Halolan ympäristössä<br />
sekä Tuovilanlahdessa.<br />
Roivaala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Uudempi maatalouteen liittyvä selkeäpiirteinen ja asiallinen<br />
rakennuskanta yhdessä hoidettujen rantalaitumien<br />
kanssa muodostavat esimerkillisen vanhan, edelleen<br />
maataloutta harjoittavan maatilakokonaisuuden.<br />
Maaninkajärven ympäristössä historiallinen kerroksellisuus<br />
näkyy maisemassa poikkeuksellisen selvästi. Maisemassa<br />
on elementtejä esihistoriasta nykypäivään.<br />
Asutusrakenne on monipuolinen – alueelta löytyy niin<br />
harvarakenteista ranta-asutusta, mäkikyläasutusta kuin<br />
savolaisessa ympäristössä poikkeuksellisia tiiviitä rantakyliäkin.<br />
Alueella on myös runsaasti luontoarvoja.<br />
Maaningan-Lapinlahden kulttuurimaisemat<br />
(Maaninkajärven ja Väisälänmäen maisemat)<br />
Maaningan ja Lapinlahden kulttuurimaisemat edustavat<br />
monipuolisesti Iisalmen reitin viljelyalueelle tyypillisiä<br />
maiseman piirteitä. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> mittakaavassa poikkeuksellisen<br />
laajat yhteneväiset savikkoalueet ja kulkureittinä<br />
toiminut vesireitti ja harju ovat vaikuttaneet<br />
alueen asutuksen ja viljelyn varhaiseen kehittymiseen.<br />
Vesireitillä kapeat selkävedet, niitä erottavat niemet,<br />
saaret ja kapeikot vuorottelevat. Rannat ovat kauttaaltaan<br />
viljeltyjä, vastarannoille aukeaa näkymiä.<br />
Avoin viljelymaisema rajautuu pehmeäpiirteisiin metsäisiin<br />
selännealueisiin. Maaninkajärven rannoilla savikot<br />
ovat laajimmillaan. Onkiveden rannalla viljelty savikkovyöhyke<br />
on kapeampi ja moreenipeite tulee paikoitellen<br />
kiinni vesistöön.<br />
Väisälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
<strong>11</strong>3