pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kirkkopuistossa kasvaa kahdessa rivissä koivuja ja niiden<br />
väliin jää hiekkapohjainen kevyenliikenteen tie. Puiston<br />
keskivaiheilla Pohjolankadun varrella on puinen kioskirakennus<br />
viime vuosisadan alkupuolelta.<br />
Kirkkopuistossa on Aimo Tukiaisen suunnittelema Juhani<br />
Ahon patsas, joka pystytettiin 1961 (tällöin oli kulunut<br />
100 vuotta Juhani Ahon syntymästä). Lisäksi puistossa<br />
ovat Kaatuneiden muistomerkki, ”Myrskylintu” -muistomerkki,<br />
Kauppis-Heikin muistomerkki vuodelta 1962<br />
sekä ortodoksisen kirkon edustalla Karjalaan jääneiden<br />
muistomerkki. Kirkkopuiston itäpäätä reunustaa useita<br />
puutaloja: Karjalankatu 7A, Nuorisotalo, entinen Suojeluskunnan<br />
talo (v. 1923), Weckman-Varannin talo (v.<br />
1925), Korolaisen talo (v. 1925) ja Iisalmen Teatterin talo<br />
(v. 1905). Kirkkopuiston akselin itäpäähän rakennettiin<br />
Ortodoksinen kirkko v. 1957.<br />
Kirkkopuistoa risteävä Otavankatu on kävelykatu, jonka<br />
varrelle Kirkkoaukion eteläpuolelle on istutettu tammia.<br />
Otavankatua reunustavat kerrostalot. Puutaloja on säilynyt<br />
vain yksi Kauppakadun ja Otavankadun kulmauksessa<br />
ja muutamia Otavankadun pohjoispäässä.<br />
kerroksessa olivat palveluskunnan asunnot, veistosali ja<br />
kerhohuone. Siipirakennuksen alakerrassa oli tyttöjen<br />
voimistelusali (juhlasali) ja yläkerrassa poikien voimistelusali.<br />
Kirkkoaukiolla ja sen tuntumassa olevat eri vuosikymmeninä<br />
rakennetut koulurakennukset kertovat mielenkiintoisesti<br />
oman aikansa kouluhistoriasta ja rakennustyyleistä.<br />
Lyseo on 1920-luvun pohjoismaisen klassismin<br />
edustavimpia koulurakennuksia maakunnassa. Rakennuksen<br />
julkisivuissa 1920-luvun klassismin piirteitä ovat<br />
mm. matalat rapatut kohokuviokirjoitukset, ornamentit<br />
ja listoitukset sekä pyöreät medaljonkiaiheet. Aikakaudelle<br />
oli tyypillistä myös arvokkaimmissa rakennuksissa<br />
käytetty terastirappaus, jolla Iisalmen lyseon ensimmäisen<br />
kerroksen ulkopinta on rapattu. Rakennuksen arvoa<br />
lisää detaljien, kuten ikkunoiden ja ovien alkuperäisyys.<br />
Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste<br />
Arkkitehti Seppo Ruotsalainen, valm. v. 1957, korjauksia<br />
1981 - 1982. Valintaperuste: R, M, valtakunnallisesti<br />
merkittävä, RKY v. 2009<br />
Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko<br />
Arkkitehti Eino Pitkänen (valm. v. 1934, korj. v. 1992).<br />
Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä,<br />
RKY v. 2009, 1.4.1993 suojeltu kirkkohallituksen päätöksellä<br />
Kirkko on Iisalmen kaupungin silhuetin leimaa-antavin<br />
rakennus. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä<br />
paikalla kahden puistoakselin leikkauspisteessä<br />
sekä Kirkkopuiston läntisenä päätteenä vastapäätä ortodoksista<br />
kirkkoa.<br />
Kirkko on tiilestä ja betonista rakennettu päätytornillinen<br />
basilika. Ulkoseinät on rapattu ja maalattu kalkkimaalilla.<br />
Kirkkosalia kattaa pilarien varaan rakennettu betoniholvi.<br />
Kuori on keskilaivan levyinen, runkohuonetta kapeampi<br />
ja matalampi. Tasapäätteisen länsitornin sivuilla on pystyuritetut<br />
seinämät, joissa on porrashuoneet. Rakennus<br />
on Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomen funktionalismiin merkittävästi<br />
vaikuttaneen arkkitehti Eino Pitkäsen tuotantoa. Tyyliltään<br />
kirkko edustaa 1930-luvulla etenkin kirkkorakentamisessa<br />
käytettyä italialaisvaikutteista uusasiallisuutta.<br />
Iisalmen lyseo, nykyinen lukio<br />
Yrjö Sadeniemi, valm. v. 1932, korjauksia 2003 - 2004.<br />
Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä<br />
RKY v. 2009<br />
Rakennus toimi vuodesta 1932 yhteislyseona ja vuodesta<br />
1949 poikalyseona. Kahden siipiosan muodostama<br />
rakennus on sijoitettu katujen kulmaan koulupihan<br />
avautuessa Kirkkopuistoon. Pihaa on rajattu tyylin<br />
mukaisella graniittimuurilla.<br />
Päiviönkadun puolelle 1. kerrokseen sijoitettiin alun perin<br />
luokkahuoneita, opettajien huone, rehtorin kanslia ja<br />
kirjasto, 2. ja 3. kerrokseen luokkahuoneita. Alimmassa<br />
Entinen tyttölyseo<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Wivi Lönnin suunnittelemassa koulurakennuksessa<br />
aloittaneelle tyttölyseolle rakennettiin uusi koulutalo v.<br />
1957 Kuopion kaupunginarkkitehti Seppo Ruotsalaisen<br />
suunnittelemana. Tyttölyseon kausi päättyi v. 1970, jolloin<br />
se muuttui yhteislyseoksi. Rakennus on erinomainen<br />
esimerkki 1950-luvun koulurakentamisesta ja aikakaudesta,<br />
jolloin Suomeen rakennettiin mittava määrä<br />
komeita kivikoulutaloja.<br />
Rakennuksessa on 1950-luvulla suosittu sivukäytävällinen<br />
pohjakaava, missä luokat on sijoitettu käytävän<br />
toiselle puolen. Massiivisen rakennuksen ilmettä pehmentävät<br />
hyvin säilyneet 1950-luvun detaljit: tiilen koristeellinen<br />
käyttö erityisesti sisäänkäyntien ja ikkunoiden<br />
rakenteissa, koristeelliset metalliset pinnakaiteet,<br />
funktionalismin muotiin tuomat sisäänkäyntien lennokkaat<br />
lippamaiset katokset.<br />
26
Change language