pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Peltoalueilla on suuria, vankeinhoitolaitoksessa suunniteltuja<br />
latoja, joiden jyrkkäharjainen tyyppi on tunnistettavissa<br />
myös esim. Keravan vankilan pelloilla.<br />
Iskola<br />
Uno Sjöholm (päärakennus v. 1923)<br />
Iskola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Iskolan avo-osastona on ehyt, pääasiassa 1920-luvulla<br />
rakennettu kokonaisuus, jonka asemakaavan ja rakennukset<br />
on suunnitellut vankeinhoitohallituksen arkkitehti<br />
Uno Sjöholm. Kolmikerroksinen, selliosastoksi rakennettu<br />
päärakennus muodostaa maatilarakennusten<br />
kanssa tiukan symmetrisen suorakaiteen. Puimala sekä<br />
tiilirakenteiset navetta ja talli rakennettiin v. 1928. Talli<br />
on 1950-luvulla muutettu selliosastoksi, muut rakennukset<br />
ovat pääasiassa maatalouskäytössä. Henkilökunnan<br />
asuinrakennukset sijaitsevat keskuspihaa kiertävän<br />
tien ympärillä. Rakennukset olivat alun perin kahden<br />
perheen taloja.<br />
Henkilökunnan asuinalueet (Kortekangas, Etu- ja<br />
Takaharjun alueet, Urheilukentäntien rakennukset)<br />
Kortekangas v. 1928-1931, Etuharjun rakentaminen<br />
1930-luvulla, Takaharju rakentaminen 1950-luvulla<br />
Alueella on kahdeksan kahden perheen asunnoiksi rakennettua<br />
taloa, jotka sijaitsevat kahdessa rivissä Koulutien<br />
molemmin puolin. Toisen rivistön päässä sijaitsee<br />
yhteinen sauna- ja pesularakennus, joka on kaksikerroksinen<br />
puhtaaksimuurattu tiilirakennus.<br />
Asuinrakennukset ovat yhtä lukuun ottamatta tiilirunkoisia<br />
ja rapattuja, ja niiden pohjakaavat ovat toistensa<br />
peilikuvia. Kummassakin päässä on sisäänkäynnit keittiön<br />
ja kahden huoneen kokoisiin asuntoihin. Rakennuksissa<br />
on ullakon lisäsi myös kellarit, joihin saadaan<br />
luonnonvaloa poikkeuksellisessa paikassa käytettyjen<br />
puolipyöreiden ikkunoiden kautta. Runsaasti detaljoidut<br />
julkisivut edustavat 1920-luvun klassismia, joskin<br />
asuinhuoneiden ikkunat ovat 1930-luvulla yleistyneitä,<br />
pelkillä pystykarmeilla jaettuja. Jokaiseen rakennukseen<br />
liittyy puurakenteinen piharakennus. Rakentamisen<br />
yhtenäisyys ja puutarhamaisuus yhdistää alueen 1900-<br />
luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Euroopassa syntyneisiin<br />
puutarhakaupunki-ideoihin.<br />
Kortekankaan koillispuolella, vajaan kilometrin päässä<br />
sijaitsevat Etu- ja Takaharjun henkilökunnan asuintalojen<br />
aluekokonaisuudet. Etuharjun talot ovat detaljeiltaan,<br />
rakennustekniikaltaan ja tyyliltään Kortekankaan<br />
talojen kaltaisia, mutta hieman suurempia ja aumakattoisia.<br />
Etuharjun ja Kortekankaan yhdistävän Urheilukentäntien<br />
varrella on kaksi johtajien asuinrakennusta;<br />
v. 1931 rakennettu muistuttaa tyyliltään Kortekankaan<br />
taloja ja v. 1944 rakennettu Takaharjun taloja sekä Sukevan<br />
lääkäritaloa.<br />
Takaharjun alueen 1950-luvun tiilirunkoisten, satulakattoisten<br />
asuinrakennusten yksityiskohdat kuten tiilipintaisten<br />
pilarien käyttö kuisteissa ja päätykolmioiden<br />
puukoristeaihe yhdistää ne Sukevan lääkäritaloon ja Urheilukentäntien<br />
varrelle sijaitsevaan johtajan asuntoon.<br />
Kalliomäki<br />
Päärakennus useassa vaiheessa, joista vanhin<br />
v. 1928-1929, maatalousrakennukset rakennettu pääasiassa<br />
v. 1929<br />
Vankilan hallintokeskusta ryhdyttiin keskittämään Kalliomäelle<br />
1930-luvulta alkaen. Mäen korkeimmalla<br />
kohdalla sijaitsevan päärakennuksen ensimmäinen, nykyisin<br />
selliosastona toimiva osa valmistui v. 1929. Tätä<br />
laajennettiin v. 1932-1933 rakennetulla nelikerroksisella<br />
selliosastolla. Rakennuksen uusimmat osat ovat luoteissivulle<br />
v. 1984 rakennettu selliosasto ja v. 1988 rakennettu<br />
keittiö.<br />
Päärakennuksen kaakkoispuolella on ryhmä entisiä<br />
maatalousrakennuksia, joista lähes kaikki ovat yksikerroksisia<br />
tiilirakennuksia. Näiden käyttötarkoitus ja sisätilat<br />
on myöhemmin muutettu. Rakennusten ulkoasut<br />
ovat säilyneet kohtalaisen hyvin.<br />
Etuharjuntie, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
209