13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Kankaan alue<br />

(1920-luvulta alkaen)<br />

Valintaperuste: (R, H, M)<br />

Kaupungin pohjoispuolelle alkoi kehittyä mökkiläisasutusta<br />

1900-luvun alussa. Alueen omistaja maaseurakunnan<br />

virkatalo ei asettanut läheskään sellaisia esteitä<br />

asumiselle kuin kaupunki, jolla oli tiukka mäkitupien ja<br />

muiden vastaavien rakentamiskielto.<br />

Kankaan alue rakentui erityisesti 1920-luvulla, jolloin<br />

kaupunkiin pyrki paljon väkeä maaseudulta. Aluetta leimaa<br />

ikänsä ja käyttönsä puolesta monipuolinen rakennuskanta,<br />

johon kuuluu mm Iisalmen maalaiskunnan<br />

aikaiset hallinnolliset rakennukset.<br />

Vanha kunnantalo<br />

Vanha lainajyvästö, v. 1927 muutettu kunnantaloksi<br />

Valintaperuste: R, H, M<br />

Kuntaliitoksen yhteydessä rakennus muutettiin kaupungin<br />

toimistokäyttöön, minkä jälkeen rakennukseen on<br />

tehty pieniä sisäpuolisia muutos- ja korjaustöitä. Ulkoväri<br />

muuttui tummahkon vihreäksi 1970-luvun alussa.<br />

Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema<br />

suunnittelija tuntematon (v. 1945-1951)<br />

Valintaperuste: R, H, M<br />

Vuonna 1933 voimaantullut palolaki velvoitti kunnat<br />

järjestämään palontorjunnan, mistä kertoo useissa kuntakeskuksissa<br />

seuraavina vuosikymmeninä rakennetut,<br />

letkunkuivatustornistaan helposti tunnistettavat paloasemat.<br />

Rakennuksen sisä- ja ulkopuoli on säilyttänyt<br />

melko hyvin rakennusaikaisen asunsa.<br />

Kunnankatu 4, ”Päivölä”<br />

1800-luku<br />

Valintaperuste: M<br />

Puinen kaksikerroksinen asuintalo, joka on alkujaan<br />

toiminut ehkä kestikievarina. Myöhemmin talo on palvellut<br />

myös käräjätalona. Rakennus on ollut 1920-luvun<br />

alussa kunnan toimitalona ja myöhemmin kunnan asuntolana.<br />

Laasonlahti<br />

1900-luvun vaihde.<br />

Valintaperuste: R, H, M<br />

Vanha kunnantalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Entisen Iisalmen maalaiskunnan puolella sijaitseva vanha<br />

kunnantalo oli alkuaan kruununmakasiini eli lainajyvästö.<br />

Rakennuksen tarkkaa ikää ei tunneta. Maalaiskunta<br />

muutti valtiolta ostamansa rakennuksen kunnantaloksi<br />

v. 1927 rakennusmestari Eino Sorrin piirustuksin.<br />

Rakennukseen tuli toimistotilojen lisäksi asunnot kunnankirjurille<br />

ja vahtimestarille. 1930-luvun lopulla asunnot<br />

muutettiin toimistotiloiksi ja ulkoseinät vuorattiin<br />

keltaiseksi maalatulla laudoituksella.<br />

1900-luvun vaihteessa syntyi Laasonlahden pohjukkaan<br />

pieniä torpparitiloja, jotka kuuluivat silloiseen Niiralanniemen<br />

tilaan. Elantonsa torpparit saivat käymällä töissä<br />

pääasiassa Luuniemellä olut- ja nahkatehtaissa sekä<br />

sahalla. Laasonlahteen valmistui mantereen kautta tie<br />

vasta 1950-luvulla, mitä ennen matka kaupunkiin kuljettiin<br />

kesällä veneillä ja talvella jalkaisin jäätä tai maata<br />

pitkin. Alue on säilyttänyt pienipiirteisen ja ilman kaavoitusta<br />

syntyneen rakenteensa. Vanhojen mökkien pieni<br />

koko luo alueelle siirtolapuutarhamaisen ilmeen.<br />

Iiranta-Karankajärvi maisema-alue<br />

Valintaperuste: M, Iisalmen reitin kulttuurimaisema,<br />

maisemainventointi 2009<br />

Iisalmesta Valkeiskylän kautta Vieremälle kulkee harju,<br />

joka on osa Joensuusta Raaheen ulottuvaa pitkää harju-<br />

Iiranta-Karanka, kuva: Mervi Koskinen<br />

36

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!