pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mäen ja järven välistä kulkee myös nykyinen valtatie,<br />
joskin sille avautuu kulttuurimaisema enää vain Heikkilän<br />
tilan itäpuolella. Tämän vieressä sijaitsevan Elkkulan<br />
tilaa ympäröivät pellot ovat metsittyneet.<br />
Elkkula<br />
Vanhimmat aitat 1700-luvun lopulta, muut rakennukset<br />
1800-luvulta<br />
Valintaperuste: R<br />
Heikkilä<br />
Heikkilän asuinrakennus, navetta ja riviaitta 1880-luvulta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Heikkilän hevoslaidun kuuluu paikallisesti merkittäviin<br />
perinnemaisemiin luetteloinnissa v. 2000<br />
Heikkilän tila on ollut samalla suvulla ainakin jo 1600-<br />
luvulla, omistajien sukunimi on tosin vaihdellut aina kun<br />
uusi vävy on tullut taloon.<br />
Heikkilän nykyiset rakennukset ovat pääasiassa 1800-<br />
luvun lopulta ja muodostavat edelleen kahdelta nurkaltaan<br />
rakennuksilla suljetun neliöpihan. Mäen laella<br />
sijaitsevaa pihaa kehystää viehättävästi hyvin hoidetut<br />
laajahkot hevoslaitumet.<br />
Elkkula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Perimätiedon mukaan Elkkulan rakennusryhmän rakensi<br />
1800-luvun alussa pohjalainen kirvesmiesporukka, rakennuttajanaan<br />
naapuritalon, Jussilan omistanut Vesteristen<br />
suku. Elkkula oli asuttuna 1970-luvulle asti, minkä<br />
jälkeen se pääsi vuosikymmenien aikana hiljalleen rappeutumaan.<br />
Moni kokonaisuuteen kuulunut rakennus<br />
on ehtinyt hävitä ennen 2000-luvun alussa aloitettuja<br />
korjauksia. Pihapiirin rakennukset muodostavat kuitenkin<br />
edelleen harvinaisen kokonaisuuden, jossa rakennuksiin<br />
ei ole tehty paljoakaan muutoksia koko 1900-<br />
luvun aikana.<br />
Rakennukset rajaavat nurkistaan avoimen neliöpihan,<br />
jonka ympärillä sijaitsee mm. kivinavetan raunio, riihi<br />
aittoja ym. Päärakennus on aikaisemmin ollut paritupa.<br />
Toinen tuvista on salvottu omana kehänään ja mustuneista<br />
sisäpinnoista päätellen se on ollut savutupa.<br />
1880-luvulla toinen pää talosta on jaettu kahdeksi kamariksi.<br />
Pohjalaisten rakentajien merkkinä ovat ympäri talon<br />
räystäitä kiertävät profiloidut listat eli riimalaudat (vrt.<br />
Kiuruveden rakennuskanta). Myös pihanpäärakennuksen<br />
räystäslistat ovat samaa tyyppiä, joskin vaatimattomammat.<br />
Vuonna 1895 särkykivistä rakennetusta<br />
navetasta ja päärakennusta vastapäätä sijaitsevasta hirsitallista<br />
on jäljellä enää vain seinät. Kivinavetan takana<br />
sijaitseva v. 1761 rakennettu pieni aitta on pihan vanhin<br />
rakennus.<br />
Päärakennuksen tupa lienee ollut edellisen asuinrakennuksen<br />
tupana. Peruskorjauksessa 1950-luvulla ullakolle<br />
tehtiin asuintiloja, ikkunat ulkovuoraus ja kuistit uusittiin.<br />
Pihapiiristä valtatielle näkyvä matala ja pitkä hirsirakennus<br />
on 1880-luvulla rakennettu ja mahdollisesti<br />
maakunnan vanhimpia puurakenteisia navetoita. Tätä<br />
vastapäätä on seudulle tyypillinen riviaitta (vrt. taajamassa<br />
Onnelan aitta). Pihan lähellä sijaitsee aitta 1700-<br />
luvulta. Sen seinässä näkyy Suomen sodan aikaisia tykinkuulan<br />
jättämiä jälkiä.<br />
Heikkilä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Nuutilan kylä<br />
Asutettu 1600-1700-lukujen vaihteessa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Nuutilan kylä kuuluu maisemamaakunnallisesti ns.<br />
<strong>Savon</strong>selän vedenjakaja-alueeseen, joka on pinnanmuodoiltaan<br />
loivinta maakunnan aluetta. <strong>Savon</strong>selkä<br />
on maaperältään moreenivaltaista, karua, suovaltaista<br />
vedenjakajaseutua. Viljelyskelpoisinta maa on yleensä<br />
mäkien lakiosissa, jonne perinteinen, tyypillisimmin yksittäisten<br />
tai muutamien talojen muodostama asutus on<br />
hakeutunut. Nuutilan kylä sijaitsee kahdella samansuuntaisella<br />
moreeniselänteellä, jotka rajautuvat suurehkoihin<br />
ojitettuihin suoalueisiin.<br />
234
Change language