13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Kirkkotien ympäristö<br />

Valintaperuste: R, M<br />

Kirkon ja hautausmaan kaakkoispuolella on joukko<br />

1900-luvun alkukymmeninä rakennettuja asuinrakennuksia,<br />

jotka on aikoinaan rakennettu seurakunnalta<br />

vuokratulle maalle ja myöhemmin lunastettu. Monet<br />

asukkaista olivat käsityöläisiä. Tontit olivat kookkaita,<br />

asuinrakennus sijoitettiin Kirkkotien varteen, harja tien<br />

suuntaan.<br />

Vaikka myöhemmin tontteja on lohkottu ja uusia rakennuksia<br />

on noussut vanhojen lomaan ja alueen ilme on<br />

epäyhtenäinen, luovat vanhat rakennukset vielä säilyttämisen<br />

arvoista katutilaa. Säilyneitä rakennuksia ovat<br />

mm. Rossisen talo (1920-luku), puhelinkeskuksen talo<br />

(1900-luvun alku), Rissasen talo (v. 1923) sekä hautausmaata<br />

vastapäätä sijaitseva 1950-luvun rapattu rakennus.<br />

Tapuli<br />

E. Lohrmann, C. Bassi, valmistunut v. 1888<br />

Valintaperuste: R, M<br />

Rautavaaran ensimmäinen kirkko rakennettiin Charles<br />

Bassin piirustusten mukaan v. 1825-1827, mutta se<br />

valmistui lopullisesti vasta v. 1864 (lähde ”Perinnealbumi”).<br />

Kirkko oli tasavartinen ristikirkko, joka tuhoutui<br />

tulipalossa v. 1979. Kaksinivelinen kellotapuli valmistui<br />

v. 1888 arkkitehti Lohrmannin v. 1858 allekirjoittamien<br />

piirustusten mukaan. Tapuli näyttää vanhojen valokuvien<br />

(”Perinnealbumi”) perusteella säilyneen 1900-luvun<br />

vaihteen asussa tornin kelloluukkujen muuttamista<br />

lukuun ottamatta.<br />

Kirkkotietä reunustaa puustoltaan metsäinen vanha<br />

hautausmaa.<br />

Nimismiehen talo<br />

Rakennettu v. 1929<br />

Valintaperuste: R, M<br />

Kirkkotien eteläpäässä sijaitseva talo rakennettiin v. 1929<br />

nimismiehen virkataloksi, jossa oli asunto ja virkahuone.<br />

Nähtävästi 1970-luvun lopulla rakennus muutettiin kokonaan<br />

poliisiasemaksi, jolloin se samalla peruskorjattiin.<br />

Vuonna 1990 rakennus korjattiin nykyiseen käyttöönsä<br />

kahdeksi vuokra-asunnoksi, kun poliisin toimitilat siirrettiin<br />

tällöin valmistuneeseen kunnantaloon.<br />

Rakennuksen julkisivut on koristeltu poikkeuksellisen<br />

runsain klassistisin aihein, jotka ovat säilyneet ulkoovien<br />

ja ikkunoiden vaihtoa lukuun ottamatta erittäin<br />

hyvin. Eteläpäädyn kuisti on nähtävästi poistettu 1950-<br />

luvulla, jolloin rakennus vuorattiin rimalaudoituksella.<br />

Sisätiloissa on tehty huomattavia muutoksia. Huonejakoa<br />

on muutettu, uunit purettu, sisäovet vaihdettu sekä<br />

seinä- ja lattiapinnat levytetty.<br />

Haja-asutusalueet<br />

Karin kulttuurimaisema<br />

Valintaperuste: R, M<br />

Kari, Ala-Luostan kyläkeskus on muodostunut joen rannan<br />

tuntumaan. Asutusta alueelle on aikoinaan houkutellut<br />

järvimalmi. Nykyisin toimivat jokivarren maatilat<br />

pitävät maiseman avoimena ja elinvoimaisena.<br />

Karinjoen eteläpuolella sijaitsee Karisalmen (päärakennus<br />

vuodelta 1910) viehättävä maatilapihapiiri ja<br />

pohjoispuolella Karinurmen (asuinrakennus vuodelta<br />

1932) kauppa- ja asuinrakennus. Näiden taitekattoiset<br />

ja toisiaan paljon muistuttavat päärakennukset ovat<br />

säilyttäneet alkuperäisen 1930-luvun ilmeensä. Myös<br />

Karinurmen lähinaapuritalon, Toivalan päärakennus<br />

(1930-luvulta) on ollut taitekattoinen, joskin rakennusta<br />

on paljon myöhemmin muutettu. Myös Toivalan päärakennuksissa<br />

on harjoitettu kauppatoimintaa.<br />

Tapuli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

193

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!