pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
punki 1977. Kirkko ja rautatieasema-alue sekä näiden<br />
puistoalueet muodostavat ehjän ja kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaan ympäristön.<br />
Suonenjoen kirkko<br />
Kirkko v. 1865 suunnittelija Ferdinand Öhman, korjauksia<br />
K.S. Kallio v. 1956-1957<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009, kirkkolailla<br />
suojeltu.<br />
rakentamista. Siksi v. 1794 Tukholmasta hankittu kello<br />
ripustettiin aluksi avonaiseen kellotelineeseen. Se siirrettiin<br />
v. 1823 silloin valmistuneeseen kaksiniveliseen tapuliin.<br />
Nykyisen kirkon valmistuttua kello siirrettiin kirkon<br />
kellotorniin ja tapuli jäi tyhjilleen. Suonenjokelaiset eivät<br />
olisi halunneet kirkkoon kellotornia, josta arkkitehti Öhman<br />
ei kuitenkaan suostunut luopumaan.<br />
Suonenjoen rukoushuonekunta oli muodostettu Kuningas<br />
Kustaa III:n määräyksestä v. 1781 Pieksämäelle,<br />
Leppävirralle ja Rautalammille kuuluneista maa-alueista.<br />
Vuonna 1795 se muutettiin Pieksämäen ja myöhemmin<br />
v. 18<strong>11</strong> Rautalammin emäseurakunnan alaiseksi kappeliseurakunnaksi.<br />
Suonenjoen ensimmäinen kirkko rakennettiin<br />
Kirkkolanniemen alueelle. Tsaari Aleksanteri<br />
II:n määrättyä v. 1856, että Suonenjoesta on muodostettava<br />
itsenäisen seurakunta, päätettiin pitäjänkokouksessa<br />
uuden kirkon rakentamisesta. Koska vanhan<br />
kirkon sijaintia pidettiin ahtaana, uuden kirkon paikka<br />
muutettiin tästä noin 200 metriä kaakkoon.<br />
Suonenjoen v. 1863-1865 rakennetussa päätytornillisessa<br />
kirkossa on piirteitä sekä pitkä- että ristikirkoista<br />
kuten näinä vuosikymmeninä maakuntaan rakennetuissa<br />
muissakin kirkoissa (Keitele, Vesanto, Pielavesi).<br />
Kirkon suunnitteli Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand<br />
Öhman aikakauden kirkonrakentamisessa vallinneen<br />
uusgotiikan mukaisesti. Lähtökohtana olivat goottilaiset<br />
kivi- ja tiilikirkot, joiden piirteitä sovellettiin puurakentamiseen.<br />
Esim. Suonenjoen kirkon alkuperäinen punaokran<br />
sävyinen ulkoväritys jäljittelee puhtaaksimuurattua<br />
tiiliseinää. Suonenjoen kirkon julkisivut on Lapinlahden<br />
kirkon ohella maakunnan uusgoottilaista kirkoista runsaimmin<br />
koristellut.<br />
Kirkon rakentamista hidastutti rakennustarvikkeiden<br />
saaminen. Mm. järeä puutavara jouduttiin kuljettamaan<br />
kaukaisista metsistä. Alkuperäisiä suunnitelmia<br />
muutettiin rakennusaikana siirtämällä kellotorni kirkon<br />
länsipäätyyn. Kirkossa oli alun perin pärekatto. Vuonna<br />
1909 se katettiin pellillä. 1920-luvulla ulkoseinät maalattiin<br />
harmaaksi arkkitehti Ilmari Launiksen mukaan.<br />
Myöhemmin vuoden 1970 maalauksessa värisävy muutettiin<br />
lähemmäs alkuperäistä. Kirkon sisätiloja on muutettu<br />
julkisivuja enemmän. Ensimmäiset lämmityslaitteet<br />
(kamiinat) asennettiin v. 1903. Vuosina 1956-1957 kirkkosalin<br />
ilme karsittiin alkuperäisestä koristeellisuudesta<br />
arkkitehti K.S. Kallion suunnitelmien mukaan. Tällöin<br />
parvekkeita laskettiin alemmas ja uusittujen penkkien<br />
alle asennettiin sähkölämmittimet.<br />
Kellotapuli<br />
Kellotapuli v. 1823<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kellotapuli oli päätetty rakentaa heti ensimmäisen kirkon<br />
valmistuttua Suonenjoelle v. 1785. Varojen puutteen<br />
takia tapulin rakentamista ei päästy kuitenkaan<br />
heti aloittamaan ja myöhemmin Suomen sota lykkäsi<br />
Kellotapuli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vuosina 1919-1927 tapuli oli kirkon halkoliiteri ja v.<br />
1922 se kunnostettiin seurakuntasaliksi. 1970-luvulla<br />
naapurissa sijaitseva lukio vuokrasi tilan luokkahuoneeksi,<br />
jolloin tapuliin asennettiin sähkölämmitys. Tämän<br />
jälkeen tapuli on ollut varastona ja kirpputorina.<br />
Käyttötarkoituksien vaihdellessa sisätiloja on muutettu,<br />
mm. välikattoa laskettu. Myös julkisivut ovat jonkin verran<br />
muuttuneet. Tapulin vastakkaisilla sivuilla olleista pariovista<br />
toinen on poistettu 1920-luvulla. Oven sivuille<br />
ja muille julkisivuille on lisätty ikkunoita. Kuitenkin julkisivujen<br />
rakennusaikainen empireilme on säilynyt. Poikkeuksellista<br />
tapulissa on muihin maakunnan tapuleihin<br />
verrattuna kellotasoa kiertävä rautakaide.<br />
Kirkko ja tapuli sijaitsevat laajahkossa puistoympäristössä,<br />
josta osan muodostaa vanha hautausmaa. Tämän<br />
reunalla on v. 1891 rakennettu pitäjän lainajyvästön rakennus.<br />
Vuonna 19<strong>11</strong> hautausmaan viereen rakennettiin<br />
toinen makasiini, joka on myöhemmin purettu. Lainajyvästön<br />
toiminta oli lakannut 1950-luvulle mennessä<br />
ja makasiini siirtynyt paikallisen maamiesseuran haltuun.<br />
Vuonna 1953 paikkakunnalla pidettiin maatalousnäyttely,<br />
jota varten perustettu museotoimikunta keräsi laajan<br />
esinekokoelman sijoitettavaksi viljamakasiiniin. Tästä<br />
lähtien makasiini on toiminut museona.<br />
220
Change language