13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Asuintalo edustaa koko Ylä-<strong>Savon</strong> seudulla hyvin harvinaista<br />

varakkaan virkamiesluokan rakentamista. Hirsirunkoinen<br />

rakennus on monimuotoinen, erkkerein ja<br />

kaariaiheisin kattoikkunoin sommiteltu myöhäisjugendin<br />

edustaja. Metsänhoitajan aikana talon alakerrassa oli<br />

keittiö, vierashuone ja järven puolelle erkkeri-ikkunoin<br />

avautuva kookas toimistohuone, yläkerrassa oli makuutilat.<br />

Seurakunnan omistuksessa tiloja on muutettu ja<br />

pintoja levytetty. Vuonna 1978 rakennusta laajennettiin<br />

lisäsiivellä, johon tuli seurakuntasali ja nuorisotyötiloja.<br />

Vankilan paritalo<br />

Rakennettu v. 1948<br />

Valintaperuste: R (puutteellinen inventointitieto)<br />

Matarantien ja Sukevantien risteyksen koillispuolella sijaitsee<br />

v. 1948 rakennettu ns. lääkärintalo, joka rakennettiin<br />

silloisen vankilan lääkärin asunnoksi. Vankilan<br />

lääkäri toimi myös toisena kunnanlääkärinä.<br />

Rakennus muistuttaa tyypiltään Sukevan vankila-alueelle,<br />

Takaharjuntien ja Vankilantien varrelle rakennettuja<br />

asuintaloja. Nämä ovat suorakaiteen muotoisia,<br />

syvärunkoisia, ohuella rappauksella (slammauksella)<br />

päällystettyjä paritaloja. Sisäänkäynnit ovat rakennusten<br />

päädyissä, joihin on runkolinjan sisäpuolelle ”leikattu”<br />

avokuisti kulmapilareinaan tiilipilarit, jotka on ajalle tyypillisesti<br />

jätetty rappaamatta. Kuistin pohjamuodon kaarevalinjainen<br />

muuraus oli suosittu funktionalismin aihe.<br />

Lääkäri- ja vankila-alueen talojen ulkoverhouksia yhdistää<br />

rakennusten koristeelliset puiset päätykolmiot.<br />

Männikön silta<br />

Harald Backman/Tie- ja vesirakennushallitus (rakennettu<br />

v. 1925-1926, kunnostettu v. 1999)<br />

Valintaperuste: (R, M)<br />

Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />

Raudanjoen ylittävä, Männikön museosilta on kolmiaukkoinen<br />

teräsbetoninen ulokepalkkisilta, jonka pituus<br />

on 28 m ja jänneväli 16 m. Molemmissa päissä on 6 m<br />

pitkät ulokkeet. Sillan suunnitelmat valmistuivat Tie- ja<br />

vesirakennusten ylihallituksessa v. 1924. Savo-Karjalan<br />

tiepiiri kunnosti ja entisöi sillan v. 1999, jolloin se myös<br />

merkittiin viralliseksi tiemuseokohteeksi.<br />

Sukevan vankila-alue asuntoalueineen<br />

Valintaperuste: R, M, H<br />

Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />

Kuvaus<br />

Sukeva on yksi 1910-luvulla perustetuista maatalousvankiloista,<br />

jotka sijoitettiin kauas keskuspaikoista,<br />

koska tarkoituksena oli vankityövoimalla raivata ja kuivata<br />

soita viljelysmaaksi.<br />

Sukevan keskuslaitos selliosastoineen, hallintorakennuksineen,<br />

maatilakeskuksineen ja talousrakennuksineen<br />

sijaitsee selkeästi omana ryhmänään, ja henkilökunnan<br />

asuinalueet kuten Takaharju, Etuharju, Iskola ja Kortekangas<br />

muodostavat itsenäisiä rakennettuja sarekkeita<br />

metsäisessä maastossa. Alueen suunnittelusta pidettiin<br />

1920-luvulla arkkitehtikilpailu, mutta asemakaava ja<br />

rakennukset suunniteltiin vankeinhoitolaitoksen oman<br />

arkkitehdin U. Sjöholmin toimesta.<br />

Historia<br />

Vankien käyttö maataloustyössä oli uusi ilmiö 1900-luvun<br />

alun vankeinhoitoalan kehityksessä. Maatalous- ja<br />

suovankiloina toimineista vankisiirtoloista tuli tehokas<br />

keino sopeutua kasvaneeseen vankimäärään. Tarkoituksena<br />

oli myös kuivata soita viljelymaaksi ja asutustoimintaan.<br />

Laajojen suoalueiden Sukeva perustettiin 1914 Helsingin<br />

kuritushuoneen alaiseksi vankilasiirtolaksi. Tällä<br />

kruununpuiston alueella oli maata yli 3000 hehtaaria,<br />

josta vuosien saatossa raivattiin viljelykseen pääasiassa<br />

miestyövoimaa käyttäen runsaat 1000 hehtaaria. Vankisiirtolasta<br />

tuli 1919 hallinnollisesti itsenäinen varavankila,<br />

josta ajan kuluessa kehittyi omavarainen maatalousvankila.<br />

Vankilan tiilitehdas ja saha perustettiin<br />

1920-luvulla.<br />

Alkuaikoina vankila toimi laajalla alueella erilaisissa puurakennuksissa.<br />

Tiilirakenteinen Iskolan vankilaosasto<br />

maatilarakennuksineen valmistui 1925 ja Kalliomäen<br />

keskusosasto 1936. Varavankilasta tuli keskusvankila<br />

1939. Yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten<br />

seurauksena maataloustoimintaa supistettiin 1960-<br />

luvulla ja talousrakennuksia on myöhemmin saneerattu<br />

teollisuus-, vankilan koulutus- ja kuntoutustoimintaan.<br />

Sukevan vankisiirtola aloitti toimintansa v. 1914 silloisessa<br />

Sukevan kruununpuistossa. Sukevan tarkoitus oli<br />

toimia työsiirtolana, jossa vangit oppisivat ammatin, ja<br />

samalla tarkoituksena oli saada soita raivattua ja kuivattua<br />

viljelysmaaksi.<br />

Vankila muodostettiin pääasiassa entisestä Iskolan, Kalliomäen<br />

ja Kestilän tiloista. Aluksi vankila oli hajautettuna<br />

useaan pieneen yksikköön, joita oli laajimmillaan<br />

6 kpl. Päälaitos oli Kukkopurolla ja muita osastoja olivat<br />

tulipalossa v. 1922 tuhoutunut Korttikangas nykyisen<br />

Kortekankaan paikalla, Kalliomäki, Mattila, Somerokoski<br />

ja Viinijärvi.<br />

Rakentaminen oli alkuvuosina suunnittelematonta.<br />

Vanhimmat vankilan käytössä olleet rakennukset on<br />

purettu. Pitkäjänteisempi rakennustoiminta alkoi 1920-<br />

luvulla. Alueen suunnittelusta pidettiin 1920-luvulla arkkitehtikilpailu,<br />

mutta asemakaava ja rakennukset suunniteltiin<br />

vankeinhoitolaitoksen arkkitehdin U. Sjöholmin<br />

toimesta.<br />

Iskolan osasto rakennettiin v. 1922-1925. Kalliomäen<br />

osasto, jossa sijaitsee nykyinen päälaitos, rakennettiin v.<br />

1929-1936. Tämän länsipuolella on yhtenäiset Etu- ja Takaharjun<br />

asuinalueet sekä Kortekankaan asuinalue, joka<br />

rakennettiin v. 1928-1931. Nykyisin vankila-alueeseen<br />

kuuluvista rakennuksista vanhimpia ovat Iskolantien ja<br />

Vankilantien risteykseen v. 1917 rakennetut asuintalot.<br />

Rakennuksia vankila-alueella on toistasataa.<br />

208

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!