pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Karsikkolautoja näyttää säilyneen erityisesti Kiuruveden<br />
ja Pielaveden seuduilla, mahdollisesti seudulla lautojen<br />
kiinnitys aittoihin oli muita alueita yleisempää. Pihan sivulla,<br />
päärakennuksen etupuolella oleva ruoka- ja makuuaittoina<br />
käytetty riviaitta on 1800-luvun lopulta.<br />
Lampaanjärven entinen koulu ”Tietola”<br />
Valmistunut v. 1892<br />
Valintaperuste: R<br />
Lampaanjärven v. 1892 valmistunut, kunnan toiseksi<br />
vanhin säilynyt koulu, kuuluu nikkarityyliä edustaviin<br />
kansakoulurakennuksiin. Tyyli oli erityisen suosittu kansakoulujen<br />
ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1800-<br />
luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Myöhemmin näistä<br />
kouluista on karsittu koristeita tai muutettu vastaamaan<br />
vallitsevien aikakauden tyylejä. Lampaanjärven ulkovuorauksen<br />
detaljeissa on kuitenkin säilynyt ulkovuorauksen<br />
alkuperäisiä detaljeja kuten muotoillut kattotuolien<br />
päät ja kuistikatoksen kannatinrakenteet.<br />
Ullakon viisikulmainen ikkunamuoto yläosan salmiakkijakoisine<br />
puitejakoineen oli myös suosittu nikkarityylin<br />
aihe, jollainen on säilynyt myös kirkonkylässä Rannankylän<br />
puukoulun julkisivussa. Oppilasmäärän kasvaessa<br />
pihaan rakennettiin uusi koulu ”Taitola” v. 1928, jota<br />
laajennettiin 1960-luvulla. 1970-luvulla uudempi koulu<br />
vuorattiin profiloidulla pellillä. Tietola on myyty yksityiselle<br />
1990-luvulla.<br />
Ylämylly (Lampaanjoen Pitkäkosken mylly)<br />
Rakennettu 1840-luvulla ja kunnostettu myllypato<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Lampaanjoen Pitkäkoskessa sijaitseva vesimylly on rakennettu<br />
mahdollisesti 1840-luvun tienoilla, mikä on<br />
pääteltävissä avainkilpeen kaiverretusta vuosiluvusta.<br />
Paikkaa kutsuttiin Ylämyllyksi erotukseksi alempana koskessa<br />
sijainneesta Alamyllystä, joka purettiin 1900-luvun<br />
alussa. Mylly oli kyläläisten yhteisomistuksessa vuoteen<br />
1992, jolloin se siirtyi yksityisomistukseen.<br />
Hirsirunkoisessa rakennuksessa alun perin ollut kiviperusta<br />
on v. 1945 muutettu betonirakenteiseksi. Samalla<br />
rakennusta korotettiin hirsikerrosten yläpuolisella<br />
laudoituksella ja asennettiin toisen kerroksen ikkunat.<br />
1950-luvulla hirsirakennuksen pitkille nurkille veistetyt<br />
nurkat sahattiin lyhyiksi ja laudoitettiin.<br />
Vuonna 1993 rakennukseen tehtiin laajahko korjaus,<br />
jossa kivijalkaa vahvistettiin ja alimpia hirsiä vaihdettiin,<br />
seiniä tuettiin lisäämällä följareita ja joen puoleisen päätyyn<br />
lisättiin kolmionmallinen ikkuna. Myllyn takana oli<br />
omalla vesirattaalla pyörivä raamisaha vuoteen 1910<br />
asti. Myllyn yhteydessä on ollut myös pärehöylä (v.<br />
1915-1960) ja sirkkelisaha (v. 1947-1960). 1940-1950-<br />
luvuilla myllyssä oli generaattori, jolla tuotettiin sähkö<br />
omaan ja seitsemään lähitalouteen. Puurakenteinen, ns.<br />
neulatammi on kunnostettu 2000-luvun vaihteessa.<br />
Ylämylly, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
171
Change language