pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Puistoakselin toisella puolen sijaitsevan kulttuurikeskuksen<br />
kanssa rakennus edustaa Kirkkopuistossa modernismin<br />
ajan julkista rakentamista. Molemmat rakennukset<br />
on massoiteltu kiertymään pienen, sisääntulopihan<br />
ympärille. Puiston puolella, jossa sijaitsee julkisia tiloja,<br />
rakennuksen ilme heijastelee 1950-lukua. Ilvolankadun<br />
puolen asuntosiipi edustaa selkeästi jo rationaalisempaa<br />
modernismia nauhaikkunoineen.<br />
Rakennuksessa sijaitsi aiemmin kirkkoherranvirasto arkistoineen,<br />
seurakuntasali, kappeli, taloustoimisto ja<br />
seurakunnallisten työalojen toimisto. Rakennuksessa<br />
oli myös 7 asuntoa, mm. kirkkoherralle, kappalaiselle<br />
ja kanttorille. Kirkkoherra muutti Rantalan pappilaan v.<br />
1983 ja muutkin asunnot on vähitellen muutettu virastotiloiksi.<br />
Seurakuntataloon on tehty muutoksia vuosina<br />
1971, 1984 ja 1992.<br />
Iisalmen kulttuurikeskus<br />
Arkkitehti Pekka Pitkänen, v. 1989, valtakunnallisesti<br />
merkittävä, RKY v. 2009<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kirkkopuiston kioski<br />
Rakennusmestari Korhola, mahdollisesti 1920-luku.<br />
Valintaperuste: R, M, kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla<br />
Kirkkopuiston ja Pohjolankadun risteyskohdassa,<br />
”kaupungin keskipisteessä”. Rakennus on myös kaunis<br />
esimerkki vanhojen kaupunkipuistojen tyypillisistä pienimittakaavaisista<br />
rakenteista.<br />
Pieni, pohjakaavaltaan neliön muotoinen rakennus on<br />
tehty todennäköisesti 1920-luvulla, vaikkakin tyyliltään<br />
rakennus heijastelee vielä jugendia. Suunnittelijasta ei<br />
ole varmaa tietoa, mutta siksi on oletettu kaupungin<br />
rakennusmestari Korholaa. Kirkkopuiston kioski toimi<br />
myös linja-autojen ensimmäisenä pysäkkinä autoliikenteen<br />
alkuaikoina 1920-luvulla.<br />
Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo<br />
Pekka Tenhunen, 1905, 1992 muutoksia<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Alun perin asuinrakennukseksi suunniteltu talon vanhin,<br />
Karjalankadun suuntainen siipiosa rakennettiin v. 1905.<br />
Neljä huoneistoa käsittäneen rakennuksen sisäänkäynnit<br />
olivat kadun puolen ulkokulmassa ja sisäpihalta. Vuonna<br />
1918 rakennusta laajennettiin kahdella asunnolla, jotka<br />
tulivat Kirkkopuiston suuntaiseen uuteen siipeen. Pihapiiriin<br />
kuuluu puinen talousrakennus.<br />
Vuonna 1969 Iisalmen Järjestöyhdistys muutti osan rakennuksesta<br />
harraste- ja kerhotiloiksi. Osa talosta jäi<br />
vielä asunnoiksi, kunnes koko talo muutettiin Iisalmen<br />
Teatterin tiloiksi v. 1992.<br />
Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo<br />
Laitinen, Kuosmanen, valm. v. 1923, laajennus v. 1963<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kulttuurikeskus<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Kulttuurikeskus toteutettiin v. 1989 arkkitehti Pekka Pitkäsen<br />
laatiman, arkkitehtikilpailun voittaneen, arkkitehtuuriltaan<br />
pelkistetyn ehdotuksen perusteella. Rakennus<br />
hahmottuu koko korttelin täyttävänä kappaleena, johon<br />
Kirkkopuistoon avautuva sisäpiha on ”koverrettu”.<br />
Intiimiltä sisäpihalta ulkotila jatkuu suurten lasipintojen<br />
välityksellä rakennuksen sisätiloihin, sisääntuloaulaan,<br />
kahvilaan ja kirjastoon. Talon takasivulla on huolto- ja<br />
paikoituspiha. Muutoin rakennuksen julkisivut rajautuvat<br />
ympäröiviin katuihin muurimaisina.<br />
Rakennuksen keskeisten tilojen, Eino Säisä -salin ja<br />
Carl Collan -salin ohella rakennuksessa on pienempiä<br />
kokous- ja näyttelytiloja sekä toimistotiloja. Toiseen kerrokseen<br />
johtavat portaat saavat valoa talon keskelle taitavasti<br />
toteutetulta sisäpihalta.<br />
Koska Suomen itsenäistyttyä maassa ei ollut vielä omaa<br />
armeijaa, v. 1917 perustettu Suojeluskuntajärjestö organisoitui<br />
paikkakunnittain vapaaehtoisiksi maanpuolustusjoukoiksi.<br />
Suojeluskuntien toiminnan eräs näkyvä<br />
tulos oli järjestötalojen rakentaminen, jolla oli suuri merkitys<br />
toiminnan vahvistajana ja voiman näyttönä. Iisalmeen<br />
v. 1923 rakennettu komea suojeluskuntatalo on<br />
tästä hyvä esimerkki. Kuten Iisalmenkin talo, olivat suojeluskuntatalot<br />
tyyliltään lähes poikkeuksetta klassistisia.<br />
Rakennukseen tuli sali näyttämöineen, ravintola sekä<br />
kanslia, toiseen kerrokseen parveke ja kaksi huonetta.<br />
Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen talo muutettiin<br />
v. 1949 kaupungin juhlasaliksi ja teatteritiloiksi, missä<br />
käytössä se toimi vuoteen 1989 eli Kulttuurikeskuksen<br />
valmistumiseen saakka. Rakennukseen tehtiin v. 1963<br />
peruskorjaus ja sisäpihan puolelle julkisivultaan rapattu<br />
laajennus. 1970-luvulla rakennukseen tehtiin useita<br />
muutoksia, mm. kellaritilat otettiin kerhohuoneiksi ja<br />
ullakkokerrokseen tehtiin biljardihuone. Vuonna 1989<br />
rakennus muutettiin nuorisotaloksi.<br />
28
Change language